Ydinvoimateollisuus joutuu käsittääkseni periaatteessa järjestämään jonkinlaisia vakuuksia ydinonnettomuuteen varautumista varten. Ydinenergialaissa puhutaan näköjään valtion ydinjätehuoltorahastosta.

(Se, ettei mikään yksityinen vakuutusyhtiö suostu antamaan vakuutusta ydinonnettomuuden varalta, vaikka riskin pitäisi ko. teollisuuden mukaan olla pieni, ei nyt kuulu tähän asiaan.)

Toimisiko vastaavanlainen järjestely – mutatis mutandis – ilmastonmuutoksen torjunnassa?

Se menisi jotenkin näin: fossiilisten polttoaineiden kauppiaat velvotettaisiin lisäämään tietty, melko suuri summa polttoaineen myyntihintaan. Tämä osuus siirrettäisiin sellaisenaan johonkin "riippumattomaan", kansainväliseen rahastoon, jonka tarkoitus olisi myöhemmin jakaa avustuksia 1) ilmastonmuutoksen aiheuttamiin välittömiin tuhoihin ja 2) ilmastonmuutoksen haittojen vähentämiseksi (ilmiön hidastamiseksi) esimerkiksi sitomalla hiiltä.

Ajatus ei varmasti ole uusi, mutta se tuli mieleeni, kun pohdin sitä, miksi meidän sukupolvemme saa tuhlata maapallon luonnonvaroja yli tarpeen ja vieläpä siten, että tulevat sukupolvet maksavat päästöjen aiheuttaman laskun. Tällainen vero+rahastointi olisi eräs tapa siirtää laskua nykypolville.

Sisältävätkö kansainväliset ilmastosopimu(sluonno)kset jo vastaavia mekanismeja?

Päivitys saman tien: Olisi varmaan pitänyt selvittää itse asiaa enemmän ennen kirjoittamista. KVG hiilivero.

Ylen uutisen mukaan Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto paheksuvat kuntia, joiden omistamat energiayhtiöt jakavat voittojaan tuloina kuntien käyttöön sen sijaan, että rahat kerättäisiin "rehdisti" verotuksella. Liitot pitävät käytäntöä piiloverotuksena.

Jutusta ei riittävän selvästi käy ilmi, kuinka järkälemäinen lehmä liitoilla on ojassa.

Mitähän rehtiä olisi siinä, että
1) pakotettaisiin kaukolämpöyhtiöt myymään energiaa hintaa alle markkinahinnan
2) kerättäisiin vastaavat tulot tasaverona
3) kunkin maksuosuus määräytyisi tulojen mukaan eikä kulutetun energian?
kysyn vaan.

Erityisesti Omakotiliiton kannan ymmärtää. Tokihan keskimäärin paljon energiaa kuluttavat omakotiasujat haluaisivat maksattaa energiankulutuksensa muilla.

Kyllä nykyinen trendi on onneksi kääntymässä toiseen suuntaan, tosin liian hitaasti. Saastuttaja maksaa.

EU haluaa lisätä keinotekoisesti maidonjuontia muun muassa pakkojuottamalla sitä koululaisille.

Tämä siitä huolimatta, että (viimeaikaiset) maidontuottajien vaikeudet johtuvat kysynnän vähentymisestä. Rahaa ei tule tarpeeksi maitolitraa kohden, koska tarjontaa on liikaa. Johtopäätös: lisätään kysyntää! Ei leikata tarjontaa!

Siitä huolimatta, että maidon terveellisyydestä on yhtä mieltä vain lobbausjärjestö Maito ja terveys ja vastaavat tahot.

Siitäkin huolimatta, että maitotalous on (muun karjatalouden ohella) yksi merkittävimmistä ilmastonmuutosta kiihdyttävistä teollisuudenaloista. Sivutuotteena saadaan järjestäytynyttä eläinrääkkäystä.

Maidontuotanto – varsinkin tekohengitettynä – nousee ja kaatuu täysin veronmaksajien tuen varassa. Miksi ei siis yhtä hyvin voitaisi syytää niitä miljoonia vaikkapa sen tukemiseen, että maidontuottajat siirtyisivät ympäristön kannalta kestävämpiin ja/tai ihmisen kannalta hyödyllisempiin tuotteisiin?

"Tammisaaren synnytystoiminta ei ole taloudellisesti kannattavaa", kertoo Hesari HUS:n johtajaylilääkäri Juhani Tammisen sanoneen. Siispä rakastettu ja arvostettu synnytyssairaala on vasaran alla.

Aikamme on sairas.

Mutta emmekö voisi saman tien lakkauttaa peruskoulut, päiväkodit, hoitokodit, poliisin, kirjastot ja vaikkapa puolustusvoimat? Niiden toiminta ei ainakaan ole suoraan taloudellisesti kannattavaa.

Oikeasti, jos synnytyssairaalan toiminnan mielekkyyttä arvioidaan taloudellisen kannattavuuden kautta, mennään perse edellä puuhun. Se on aivan väärä mittari. Parempi voisi liittyä vaikkapa onnistuneisiin synnytyksiin, vastasyntyneiden, synnyttäjien ja tukihenkilöiden – perheiden – hyvinvointiin.

Tammisaari on merkittävä paikka. Siellä on mahdollista hoitaa synnytys monelta osin synnyttäjien toiveiden mukaan. Tammisaari on synnyttämiseen perehtyneiden suosiossa. Sille on myönnetty WHO:n ja Unicefin Baby Friendly Initiative -ohjelman mukainen sertifikaatti, ensimmäisenä Suomessa. Toinen on käsittääkseni Vammalassa.

Useimmissa muissa synnytyssairaaloissa ei vauva- ja synnyttäjämyönteisyyteen voida ryhtyä, koska se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Asia on nähty aivan toisin esimerkiksi Ruotsissa (64), Turkissa (83), Kiinassa (6312) ja Kuubassa (57).

Jotain tolkkua HUSin hallintoonkin toivoisi.

Monet puolueet tuntuvat ajavan kauppojen vapaita sunnuntaiaukioloja innokkaasti.

Mitä perusteluja hankkeelle on? Siis ideologisen ja mukavuusargumentin lisäksi – eli että bisnestä ei saa häiritä turhilla rajoituksilla ja että nykyihminen ei osaa, halua tai voi suunnitella elämäänsä etukäteen, joten kauppaan vain pitää päästä just heti ku must tuntuu.

Uskonnolliset perustelut aukiolon vastustamiselle ovat oma lukunsa. Mutta samassa leirissä ollaan.

Ensinnäkin, miksi kaiken pitäisi olla aina auki? Ihmiset ovat ansainneet leponsa ja viikkoihinsa rytmin. Jos entistä useammat tekevät viikonajasta riippumatta töitä, tarvitaan myös entistä enemmän tukipalveluita kuten lasten päivähoitoa, eli kauppojen aukiolo heijastuu monille muillekin aloille. Ja käänteisesti, ihmisillä on vähemmän säännöllistä vapaa-aikaa ja yhteistä aikaa oman kotiyhteisönsä kanssa. Erityisesti jälkimmäinen on minusta traagista. Pienimmät kärsivät eniten. 

Toisekseen, onko kuluttajien ostoksiin käyttämä rahasumma jotenkin kasvamassa? Ei. Sehän tarkoittaa, että kauppiaiden katteet pienenevät, kun (vieläpä normaalia korkeammat) sunnuntaipalkatkin on maksettava. Tämä taas siirretään hintoihin. Summa summarum: laiska kuluttaja maksaa kaikesta enemmän, jotta pääsee sunnuntainakin kauppaan. Pienituloiset kärsivät eniten.

Vapaaehtoisuudesta ei voi käytännössä puhua, sillä kauppojen tietenkin olisi pakko olla auki jos kilpailijakin on.

Lisäksi viisaammat sanovat, että tämä koituu pikkukauppojen kohtaloksi. "Kehitys" siis suosisi automarketteja lähiasioinnin kustannuksella. Se on minulle yksinään jo riittävä syy vastustaa porvarileirin hanketta. Ideologinen eli ei.

Kannattaisi vilkaista, mitä filosofian tohtori Tere Vadénilla on tänään sanottavanaan.

Että Saudi-Arabian öljyntuotannon huippu olisi jo ohitettu. Että mitä se voi sitten tarkoittaa nykyisin tuntemamme talousjärjestelmän kannalta.

Toinen korollaari on, että tämä lama ei ole syklinen kasvun notkahdus, josta palataan "normaaliin" kasvun kierteeseen. Tämä lama on loppulama. Fossiilisiin polttoaineisiin perustunut kasvukapitalismi päättyy. Jos kapitalismi tarkoittaa kasvupakkoa, koko kapitalismi päättyy. Jonkinlaisia lyhyitä ja paikallisia nousukausia voi tietysti tulla, mutta maailmantalouden yleissuunta seuraavilla vuosikymmenillä on laskeva. Koko ajan, joka vuosi.

Ihan selväähän on, että öljyn yltiöpäisen polttamisen on pakko jossain vaiheessa hidastua. Valitettavasti se ei tapahdu ilmaston kannalta riittävän nopeasti.

Jotkut kokoomuslaiset kulkevat päällään paita, jossa lukee HUMAANI KAPITALISTI.

Jäin vain miettimään, mikä se on. Onko se vähän niin kuin eettinen joukkotuhoase?

* * *

Tähän melkein liittymättä, mitäköhän Chicagon koulukunnan friedmanilaiset talousihmiset ajattelevat näinä päivinä kun pankkeja sosialisoidaan holtittoman kapitalismin seurauksena. Oliko syyllisenä tähänkin liika sääntely tai jotain muuta yhtä lennokasta?

Professori, ylilääkäri Jukka H. Meurman HYKSistä kirjoitti (HS mielipide 21.9.2008):

Kun Husin maallikkojohto esitteli meille alamme huippuammattilaisille strategioitaan, kuinka sairaalalaitos on organisoitava, herätti se aluksi lähinnä hilpeyttä. Johtamisstrategialaatikoita piirreltiin, ja potilaasta tuli "asiakas" ja hänen hoidostaan "prosessi" – tietyn euromäärän puitteissa. Mielestäni sairas ihminen on edelleen potilas, ja Hyksissä hoidamme hänet parhaan kykymme mukaan miettimättä kovinkaan syvällisesti sängyn ääressä, kuinka paljon tämä "prosessi" maksaa. Priorisointia tehdään tietenkin joka päivä, mutta se ei perustu strategisiin budjettiraameihin vaan lääketieteen ammattitaitoon ja etiikkaan.

Asiaa vielä perusteltiin seikkaperäisesti esimerkillä Aasian tsunamikatastrofin potilaiden hoidosta, ja verrattiin Ruotsiin, jossa vastaava homma ei hoitunut, koska asiantuntijoiden asemesta asioista päättivät ammattijohtajat, joilla ei välttämättä ole osaamista itse alalta.

Mutta minun pointtini on: tämä oireellinen tilanne ei ole mitenkään HYKS/HUS-spesifinen. Sama teksti sopisi varmaankin yksi yhteen – mutatis mutandis – mihin tahansa julkiseen tai puolijulkiseen asiantuntijaorganisaatioon, jonne – vielä Meurmania lainatakseni – "tuodaan sinne täysin soveltumattomia strategioita, johtamisoppeja ja vieraita termejä". Omat kokemukseni ovat yliopistohallinnosta, mutta epäilemättä sama tilanne on kaiken maailman stakeseissa, tilastokeskuksissa, ympäristökeskuksissa ja vastaavissa, yleensä valtiollisissa laitoksissa.

Mitä tälle voisi tehdä?

Kelan tukiviidakkoon tarvitsee järeät raivausvälineet. Nyt on pitänyt selvittää ainakin seuraavat asiat, ja useimpiin löytyikin melko äkkiä vastaukset Kelan sivuilta. Siltä varalta, että joku muukin joskus miettii samoja asioita, kirjoitan nämä kysymykset ylös. Vastauksia voi korjata ja täydentää kommenteissa.

1. Voiko vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla oleva nostaa opintotukea?

- Voi.

2. Vaikuttavatko äitiys-, isyys- tai vanhempainpäiväraha opintotuen tulovalvontaan eli ovatko ne veronalaista tukea? Entä kotihoidontuki?

- Vaikuttavat. Ne ovat opintotuen tulovalvonnassa normaalia tuloa, joka lasketaan mukaan vuosituloihin.

Mutta huomio, ja tätä ei Kelan opiskelijasivuilla kerrota (vaan perhesivuilla): opintotuki vaikuttaa huomattavasti vanhempainpäivärahaan. Vanhempainpäivärahaa saa opintotukea nostava 15,20 euroa per päivä kun työtulojen mukaan laskettuna summa voi olla jotain ihan muuta.

3. Kuinka isot opintotuen tulorajat ovat nykyisin?

- Vapaan tulon rajat ovat selvimmin ilmaistuna Kelan sivulla. Eli jos tulot ovat esimerkiksi alle 18 400, voi opintotukea nostaa neljä kuukautta.

On tosin ihan hyvä kysymys, mihin 21 tonnia vuodessa tienaava tarvitsee opintotukea. Porvarihallituksen mielestä johonkin.

4. Voiko omistusasunnossa asuva saada opintotuen asumislisää?

Ei voi saada. Miksi valtion pitäisi tukea asuntolainoja myöntäviä pankkeja opiskelijoiden kautta, tai omistusasumista Kelan kautta? Maailmassa on vielä joku asia oikein.

5. Miten aiempien, ilman opintotukia tehtyjen opintojen opintoviikkoja tai -pisteitä voi hyödyntää yrittäessään saada tehdyksi opintotuen edellyttämät opintosuoritukset (hoitovapaan aikana)?

Opintomenestysvalvonnassa edellytetään tukikuukaudessa suoritettavan viisi opintopistettä. Opintopisteitä ei tokikaan tarvitse suorittaa juuri kyseisten kuukausien aikana, joten esimerkiksi gradun teko on mahdollista.

Tukia ei kuitenkaan ilmeisesti peritä takaisin, vaikka opintoja ei näyttäisi olevan riittävästi. Silloin opiskelija joutuu selvittämään asiaa, ja jos hyväksyttävä syy löytyy, tukea voidaan maksaa jatkossakin. Hyväksyttävä syy voi olla vaikea elämäntilanne tai suoritusmerkintöjen kasaantuminen esimerkiksi juuri gradun takia. Jos opintoja ei ole ollenkaan, silloin tuet voidaan periä takaisin. Lisätietoja Kelan sivulta.

6. Mihin tukiin tai niiden osiin puolison tulot vaikuttavat?

Ainakin opintotuen asumislisään; taulukko Kelan sivulla. Tämä ns. tarveharkinta tosin on budjettineuvotteluissa päätetty poistaa vuoden 2009 alusta.

(Muutoksen budjettivaikutus on mitätön 1,8 miljoonaa euroa, mutta Kelan opiskelijoilta vaatima, nöyryyttävä kuka-panee-ketä-lomakerumba loppuu, ja voihan se olla, että nykykäytäntö on aiheuttanut ainakin edellyttämänsä byrokratian takia vähintään parin miltsin verran piilokustannuksia.)

Myös kotihoidontuen hoitolisää hakiessa pitää selvittää koko perheen tulot.

* * *

Edit 2.9. Siis mitä siellä koulussa oikein opetetaan? Tänne oli tultu google-haulla "ketä voi saada opintotukea". Se on kuka. KUKA! *puistatus*

Juuri kun pääsin uhoamasta uutislakosta ja blogin hitaasta päivittymisestä, asuinkumppanini luki verkkohesaria ääneen. Ja kommentinhan se vaati.

Lehdessä nimittäin kukas muu kuin näköjään korkeinta valtaa tässä maassa käyttävä virkamies Raimo Sailas toteaa ilmaisen päivähoidon olevan mahdollista. Sitä ei vain hänen mielestänsä tule toteuttaa, koska vain palveluiden maksullisuus takaa niiden arvostuksen.

Mutta mistä tämä aivopieru on peräisin? Rahalla voidaan arvottaa kaikki, ja millä ei ole (suoraan näkyvää) hintaa, sillä ei ole arvoa? Tähän kummalliseen olettamukseen lienee parasta vastata lainaamalla erästä jyväskyläläistä(?) lähdettä nimeltä Yritys ilman yhteystietoja:

Ja mitä seuraavaksi? Tätä vanhaa kunnon kaitselmuksen ja kieltäymyksen logiikkaa voinee venyttää loputtomiin - ja nauttia siitä. Vähemmän ruokaa, jotta sitä arvostaisi enemmän jos sattuu saamaan? Vähemmän viinaa, jotta sitä arvostaisi enemmän jos sattuu saamaan? Vähemmän seksiä, jotta sitä arvostaisi enemmän jos sattuu saamaan? Vähemmän rahaa… Ekaluokkalainenkin osaa jatkaa, ehkä sinäkin.