Kirjoitin Sitvasin blogiin pari kirjoitusta, jotka sopivat sinne paremmin. Saa lukea sieltä.

Vanhan valtaus herätti odotettua närkästystä ylioppilaskunnan porvareissa: Valtakunnassa kaikki hyvin.

Kaupunginvaltuusto toteutti pitkän aikavälin tavoitteen: Yliopistonkadusta piha- tai kävelykatu.

Sadankomitea kertoi viime viikolla asetehdas Patrian suunnittelevan yhteistyötä Lockheed Martinin kanssa ajoneuvojen valmistamiseksi Yhdysvaltain merijalkaväelle. Jälkimmäinen on yksi maailman merkittävimmistä aseyhtiöistä ja samalla esimerkiksi Irakin ja Afganistanien sotien hyötyjistä.

Kaksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) liepeillä toimivaa kansalaisjärjestöä, Sitoutumaton vasemmisto ja HYY:n Vihreät, päättivät panna pystyyn mielenosoituksen Patriaa vastaan. Aihe on järjestöille läheinen sattuneesta syystä. Siis sen lisäksi että järjestöjen toimijoiden enemmistöllä on pasifistinen tai antimilitaristinen vakaumus.

Patrian toimitilat nimittäin sijaitsevat Helsingin Kaivopihalla, joka on ylioppilaskunnan omaisuutta. Järjestöt ovat jo pitempään yrittäneet nostaa äläkkää aiheesta.

Tulkitsen, että järjestöjen mielestä asekauppa sinänsä on väärin. Sehän on mielipide, josta voi olla myös eri mieltä. Minä en ole. Mielipidekysymys ei sen sijaan ole se, että asekauppa sotaa käyviin maihin on kansainvälisten ja kansallisten normien vastaista. Suomi ei tästä välitä. Eikä ilmeisesti myöskään ylioppilaskunta.

Ylioppilaskunnassa huominen protesti odotetusti herättänyt paheksuntaa. Puheenvuoroissa puhutaan tekopyhästi esimerkiksi vastuullisesta liiketoiminnasta ja ylioppilaskunnan edusta. Joiltakin jää havaitsematta, että järjestöt ovat muutakin kuin edustajistoryhmiä, ja valittavat, että näihin asioihin vaikutetaan strategisin linjauksin edustajiston kautta. Aika suppea tulkinta (edustuksellisesta) demokratiasta.

Mutta että ylioppilaskunnan etu? Niin, kai ylioppilaskunnan lyhytjänteinen etu on olla myötäsukainen hyvälle vuokranmaksajalle. Mutta mikä on sellainen ylioppilaskunta, jonka lyhytjänteinen etu on tärkeämpi kuin aseteollisuuden vastustaminen? Ei minun ylioppilaskuntani.

Sitoutumaton vasemmisto ja HYY:n Vihreät järjestävät maanantaina 29.10. klo 11 mielenosoituksen Patria-konsernin konttorin edessä osoitteessa Kaivokatu 10 A.

Hyvää Autotonta päivää!

Päivän kunniaksi Pravda julkaisi ison jutun, jossa todettiin monien huomaama tosiasia: Helsinki tukee yhä enemmän ja enemmän yksityisautoilua, vaikka kaiken järjen mukaan suunnan pitäisi olla juuri päinvastoin. Kaupunkiin rakennetaan valtavasti uutta parkkitilaa, esimerkiksi Mannerheimintien alle (mihin rakas ylioppilaskuntammekaan ei ole täysin osaton. HYY Yhtymä nimittäin tukee kyseistä Stockmannin hanketta).

On selvää, että nimenomaan rajallisella ja maksullisella parkkitilalla turhaa kaupunkiautoilua voitaisiin hillitä; eihän kukaan jaksa loputtomasti etsiä sitä parkkipaikkaa, kun julkisilla pääsisi suoraan ovelle.

Tästä muistuttaa myös päivän Kriittinen pyöräretki: "Kehnosti suunnitellut huonokuntoiset pyörätiet ja tärkeiden pyöräkaistojen puute osoittavat, että pyöräilyä ei nähdä varteenotettavana liikennemuotona, vaan lähinnä marginaalisena harrastuksena". Helsingin polkupyöräilijät on ansiokkaasti listannut ongelmallisia kohtia. Listaa voisi vielä täydentääkin.

Päivän kunniaksi julkaisin itse kuvasarjan matkan varrelta eri kaupungeista. Kuvien on tarkoitus osoittaa, miten esimerkiksi Helsingin pyöräliikenteen sujuvuusongelmia voitaisiin ratkaista. Tärkeintä on, että pyörätiet ja -kaistat ovat selkeästi merkittyjä, jalkakäytävästä ja mahdollisesti myös ajoradasta merkittyjä väyliä, jotka eivät katkea risteyksiin eivätkä muuallekaan. Myös yksisuuntaisille kaduille pitäisi saada toiseen suuntaan pyöräkaista, mikä kuulemma edellyttäisi lakimuutosta. No, muutetaan lakia!

Alkaisi olla korkea aika toteuttaa niitä ilmastostrategioita ja vähentää yksityisautoilua. Pyöräilyn helpottaminen auttaa, ja myös joukkoliikenteen parantaminen on välttämätöntä.

Harvoin on kohdallani tapahtunut niin perusteellisia ylikiehumisia kuin tänään. En tiedä minkä piikkiin pitäisi panna. Paluumatkalla HYY Business Schoolista (sic; kyseessä oli ylioppilaskunnan yrityspuolen järjestämä koulutusseminaari luottamushenkilöille) Tampereelta bussi kävi Lempäälän ideaparkissa, jossa frakkiin pukeutunut, seksististä huumoria viljelevä mies kertoi meille kuinka kaikki on niin suurta ja mahtavaa, kuinka monta terästonnia rakennuksessa on, kuinka monta hehtaaria parkkitilaa pihalle on asvaltoitu ja kuinka ameriikoista asti lennätettiin johonkin lasten osastolle maailman suurin nalle, jonka pääkin painoi kaksisataa kiloa. Kyseisellä alueella muuten on kaikkea, mitä lapset ikinä tarvitsevat. Johon tietysti itse kommentoin kysymyksellä: Rakkautta?

Kaupungiksi mainostettu alue on tietenkin yksityistä tilaa, eikä siellä siis voi harrastaa esimerkiksi poliittista toimintaa. Setä ei tuntunut edes ymmärtävän, miksi joku voisi pitää pahana sellaista kauppakeskusta, joka yksityistää julkisen tilan, imee lähikaupoista väen tyhjiin ehkä sadan kilometrin säteellä, pakottaa tekemään ostos- ja työmatkat yksityisautolla sekä tekee kuluttamisesta ajanvietettä. Eikä vielä edes puhuta niistä kaavailluista hiihtoputkista, kylpylöistä tai hehtaarihallin lämmittämiseen käytetystä energiasta. Kaiken kaikkiaan siis olemassaolollaan ilmentää kristallinkirkkaasti sellaista elämäntapaa ja maailmankuvaa, jolla ei ole tulevaisuutta rajallisella maapallolla.

Muutenkin HYY-yhtymän järjestämä bisneskoulu oli paljolti kapitalistista indoktrinaatiota, tietysti, kaikenlaisen tutustumisen lisäksi. Alex Nieminen puhui kiinnostavia asioita ja näytti erittäin hyvän videon aiheella Web 2.0.

Lohdullista reissussa oli se, että ostoshelvetin markkinamiehen esittelyssä tunnelma oli koko ylioppilaskuntamme väen keskuudessa ilmeisen tyrmistynyt, ja mainospuhe herätti yleisössä lähinnä epäuskoisia naurunhörähdyksiä. Kyse ei siis ollut vain äärimmäisyyksiin taipuvaisten ihmisten reaktioista. Itselläni se vain meni rajan yli.

* Vasemmistoliitto on oikeassa. Puolue haluaa pilkkoa valtionvarainministeriön. Itsekin sitä olen nimittäin ehdottanut aiemmin. Idea ei tietenkään ole omani.
(Kyseisen blogikirjoituksen linkissä lukee pahaenteisesti että "valtiovarainministeri pilkottava". En kuitenkaan kannata paloittelumurhia, ja pyrin korjaamaan ääkkösongelman sitten joskus, kun ehdin koodata valmiiksi oman blogisoftan. Tein sitä viimeksi keväällä.)

* Ylioppilaskunnassa kuohuu. Jotkut tahot haluavat korottaa ensi vuoden hallituksen puheenjohtajan palkkiota 2000 euroon. Odotan esityksen kaatuvan huomisessa edustajistossa, vaikka on se mennyt läpi jo talousvaliokunnassa ja hallituksessa. Kyseessä olisi täysin kohtuuton ja epäoikeudenmukainen rahapalkinto. En sano enempää, mutta voisin siteerata Haavikkoa ja hänen lausumaansa ironian tarpeettomuudesta ("ne tekevät sen itse"). En kuitenkaan muista sitä sanatarkasti.

* Spämmiä tulee kovasti. Ne teistä, jotka käyttävät yliopiston sähköpostia, ovat ehkä jo huomanneet, että kuvaspämmit tunnistuvat nykyisin (siinä tapauksessa, että viesti sattuu kulkemaan kahden päivitetyn palvelimen eikä sen päivittämättömän läpi). Lopullinen parannus tulee kunhan saan uutta rautaa alle.

* Tenttiä pukkaa. Yritän selvitä perjantaina kolmesta (!) tentistä yhden päivän aikana. Onnenpotkuja otetaan vastaan.

Siltä varalta, että joku ei olisi vielä nähnyt:

Olemme kutsuneet koolle opiskelijalakon, jonka on määrä alkaa torstaina 7.12. klo 18 ja jatkua vähintään perjantain ajan. Lakko on saanut viime päivinä paljon huomiota opiskelijoiden keskuudessa ja mediassa.

Jotkut ovat ihmetelleet sitä, miksi kutsu on tullut tyhjästä, ilman valmistelukokouksia ja ilman yhteydenottoja virallisiin opiskelijajärjestöihin.

Kysymys on ennen kaikkea ajan puutteesta ja rajallisista resursseista. Koska mikään taho ei näyttänyt olevan järjestämässä mitään toimintaa protestiksi hallituksen opiskelijavastaiselle linjalle, katsoimme että jonkun on tehtävä edes jotain. Ja lakko oli kutsuttava koolle hyvin lyhyellä varoitusajalla: budjettiesitys tulee eduskunnan hyväksyttäväksi vielä ennen joulua.

Haluamme, että opiskelijalakko on avoin kaikille opiskelijoille.

Kollektiiviset vaatimuksemme ovat:

- lisää opintorahaa, nyt!
- ei lukukausimaksuja
- harjoittelijoiden asemaa parannettava

Kutsummekin kaikki opiskelijat, jotka allekirjoittavat nämä vaatimukset, mukaan toteuttamaan opiskelijalakkoa, joka alkaa torstaina klo 18 järjestettävällä kokoontumisella. Tulkaa, ottakaa lakko omaksenne, tehkää lakosta oman näköisenne! Tuokaa mukananne omia tunnuksia, omia puheenvuoroja, omia performansseja ja muita ohjelmanumeroita.

Emme usko, että tämä lakko ratkaisee vielä mitään. Haluamme lakon yhteydessä käynnistää keskustelun jatkotoiminnasta. Meidän mielestämme lakkojen on jatkuttava heti lukukauden vaihduttua ja niiden rinnalle tarvitaan muita keinoja.

Haluamme kysyä jokaiselta:

- Mitä meidän opiskelijoiden on tehtävä, jotta meidän vaatimuksemme otetaan vakavasti?
- Mitä opiskelijalakko voi käytännössä tarkoittaa - millainen opiskelijalakko on mahdollisimman tehokas?
- Millaista opiskelijaliikettä me haluamme rakentaa?

Avoin järjestelykokous torstaina 7.12. klo 14 Vanhan kuppilassa. Tervetuloa.

Mitä jäi mieleen Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksesta:

"Vihreät laput hallituksen pohja; punaiset muutoksen puolesta."

Lainaus ei ehkä ole ihan sanatarkka, mutta pääasiana oli ilmaista, kuinka kannatetaan muutosta. Kuka väittikään, että me aina vastustetaan kaikkea?

Meidän väki, siis vasemmistolaisesti järjestäytyneet opiskelijat, ryhmittäytyivät juuri päättyneessä liittarissa ensimmäistä kertaa omaksi ryhmäkseen. Aiemmin on kuljettu omien ylioppilaskuntien mukana, yleensä "sittariporukassa" (eli "poliittisesti sitoutumattomien" ryhmässä).

Oma ryhmä muodostettiin muun muassa siksi, että se koettiin mahdollisuudeksi määritellä itse toimintatavat eikä alistua muiden neuvoteltaviksi. SYL:n liittari on perinteisesti ollut esimerkki vastenmielisimmästä kähminnästä ja poliittisista leikeistä, joihin saattaisi kuvitella opiskelijaliikkeen lupaavien edustajien kykenevän. Joskus edes mielikuvitus ei riitä. Lähes kaikki ryhmät myyvät ja ostavat ääniä ja neuvottelevat tulevaa hallitusta yötä myöten niin, että vaalitulos osataan ennustaa hyvinkin tarkkaan. Siitä huolimatta, että käytössä oleva siirtoäänivaalitapa (Single Transferable Vote, STV) saattaakin vähän diilaamista hankaloittaa.

Eipä siellä nytkään mummojen myynniltä vältytty, mutta saatoimmepahan sentään itse pidättäytyä ryhmäkurista ja äänten kauppaamisesta. Näin muodostettiin liikkuva osa tai "betoniporsas SYL:n käytävälle", joka edes vähän monimutkaisti neuvotteluja. Ideaalini olisi, että mikäli joku tai muutama muukin ryhmä tekisi tulevissa liittareissa näin, neuvottelujen merkitys vähenisi ja pian jouduttaisiin ihan tosissaan äänestämään – Parasta Ehdokasta. Kuulostaako vallankumoukselliselta? Ei minustakaan, mutta utopialta se vielä näyttää.

Joidenkin ylioppilaskuntien ryhmissä on joskus jopa tarkastettu edustajien äänestyslippuja siltä varalta, etteivät vain äänestäisi väärin. Kevytversiona tästä joku rivien päässä näyttää rutiininomaisesti värilapulla, kuinka yksittäisessä kysymyksessä tulee äänestää.

Otto Bruun esitti ponta, jossa pyydettiin varautumaan suljettuihin lippuäänestyksiin sellaisin järjestelyin (äänestyskopilla), että vaalisalaisuus säilyisi. Eihän tämä diilaamisen ongelmia poistaisi, koska ryhmäkuri ja oman ryhmän mukaan toimiminen ovat syvemmällä. Monet yksinkertaisesti haluavat toimia sen mukaan kuin oma ryhmä käskee. Mutta olisipa yksittäisten edustajien edes mahdollista halutessaan poiketa linjasta. On ironista, että ponsi äänestettiin murskaluvuin nurin.

Edustuksellisuus ja demokratia ovat asioita, joita opiskelijoiden pitäisi vähän pysähtyä miettimään edunvalvontansa keskellä. Markus kirjoittaa opiskelijapolitiikasta vähän kriittisemmin.

Kokouksen substanssipuolesta en juuri kirjoita. Siitä ei yksinkertaisesti ole paljon sanottavaa. Toimintasuunnitelmassa ei linjata mitenkään merkittäviä asioita, kerrotaan vain, mihin liiton toiminnassa keskitytään tulevaisuudessa: mietitään opintotukijärjestelmän kehittämistä, elinikäistä oppimista, järjestetään tapaamisia, selvitetään opiskelijoiden äänestyskäyttäytymistä, huoh. Suunnitelma myötäilee "poliittista linjapaperia", joka nykyisin hyväksytään neljän vuoden välein. Ei sielläkään ihmeitä sanota. Opiskelijakunta Helsingistä Rovaniemelle ja Vaasasta Joensuuhun on niin heterogeenista, että vain ympäripyöreys on mahdollista.

Miksi sitten ihminen haluaa käyttää opiskelu- ja vapaa-aikaansa tällaiseen? Hyvä kysymys, oliko muita kysymyksiä?

Tulevaan, vuoden 2007 hallitukseen mahtui pari vihreää, yksi demari, yksi kokkari ja kolme puolueisiin kuulumatonta (oikealle nojaavaa) opiskelijaa. Kannanottonaan liittari kehotti äänestämään nuoria. Samaa sukupolvien vastakkainasettelun teemaa korosti puhujaksi tilattu Osku Pajamäki.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallitusneuvottelut päättyivät sanelutulokseen, josta tulee oikeistohallitus, mikäli edustajisto näin päättää 1.12. Kirjoitin asiasta toisaalla.

Onneksi tämä hiekkalaatikko on aika mitätön ja jossain muualla asiat etenevät parempaan suuntaan: Demokraatit voittivat sekä kongressin että senaatin enemmistön, kongressin puheenjohtajaksi tuli ensimmäistä kertaa nainen, Rumsfeld erosi ja Bush lupaa lotkauttaa korvaansa muidenkin näkemyksille. Ehkäpä Yhdysvallat alkaa korjata asennettaan esimerkiksi muuhun maailmaan ja ilmastoon nähden? Toivoa sopii.

Talvi tulee aina yllättäen.

Jos haluaa ajaa kesärenkailla viimeiseen asti, mutta heti ensimmäisten liukkaiden kelien tullessa siirtyä nastoihin, renkaidenvaihdolle ei voi varata etukäteen aikaa. Säitä kun ei niin tarkasti oikein voi ennustaa.

Niinpä ajelen yhä kesäpyörällä räntäsateessa. Renkaat jäivät muutamaksi päiväksi vaihtamatta. Tekosyitä (kuten blogin kirjoittamiseenkin) löytyy: huominen tentti. Hallitusneuvottelut. Viimeksi mainittukin kyllä pitäisi ennakoida, onhan ne vähintään joka vuosi. Uusi periodi. Kiire. Kiire on ympäristöongelma.

Kaikki tuki Antti Kaikkosen (kesk.) aloitteelle, joka pyrkii korottamaan opintorahaa hallituksen budjettiesityksestä huolimatta.

Eduskunta lyö joulukuussa lukkoon budjetin, jonka pohjaesityksessä opiskelijoille on luvattu lämmintä kättä. Ei, nyt liioittelin, kylmä lahna olisi ehkä osuvampi. Suomen hallitus ei nakkaa paskaakaan opiskelijoista. Toivon eduskunnalta suurempaa viisautta ja ymmärrystä. Opintoraha ei ole noussut 14 vuoteen.

Tukekaamme eduskuntaa vaikean päätöksen alla. Pankaa kalenteriin: Nouse jo! -suurmielenosoitus järjestetään maanantaina 9.10. Mielenosoituskulkue lähtee Senaatintorilta klo 13.30 marssimaan kohti Eduskuntataloa.

Huomio ahneelle sukupolvelle: En ole itse mahdollisen opintorahan korotuksen edunsaaja, koska käyn töissä. Siitä huolimatta – ja osittain sen takia – vaadin sitäkin ponnekkaammin parannuksia opintotukeen. Pitäähän jonkun, perkele, olla puolustamassa tasa-arvoista, maksutonta ja korkeatasoista koulutusjärjestelmää, kun te ajatte sitä alas.