Liukuva työaika
Helsingin yliopistossa otetaan käyttöön "liukuva työaika" vuodenvaihteessa. Kuulostaa hyvältä. Perusteluissakin on sanottu, että tämä uudistus lisää joustoja.
Todellisuus vain on aivan päinvastainen. Kyseessä on eufemismi kellokorttijärjestelmän käyttöönotolle sekä kontrollin ja byrokratian maksimoimiselle.
Esimerkiksi yliopiston atk-hommissa on tähän asti käytännössä ollut aivan sama, mihin aikaan päivästä ja mistä paikasta työt tulevat tehtyä, kunhan tulevat. Tämä on ollut sekä työntekijän, työnantajan että varsinkin yliopistoyhteisön etu: tarvittavat huoltotehtävät ja korjaustoimenpiteet on voitu tehdä nopealla varoitusajalla ja kummallisiinkin aikoihin.
Käytännössä jotkut atk-gurut ovat tulleet töihin puolelta päivin ja lähteneet kahdeksalta, omasta valinnastaan. Tai korjanneet rikkimenneen järjestelmän kotoaan. Järjestelmäylläpitoa on useimmiten paikalla käytännössä koko päivän.
Tämä muuttuu nyt. Työnantaja – joka muuten kohta kuuluu EK:laiseen liittoon – lakkaa joustamasta, työntekijä kyllä voi joustaa vastakin.
Hyvä esimerkki tästä kävi ilmi koulutuksessa: "Työnantaja antaa joustoa [työaikasaldossa] jopa 5 tuntia", kun taas maksimikertymä on 40 tuntia. Joustamisen määrässä on siis tietty epäsymmetria. Iltaliukuma on neljä tuntia, aamuliukuma kaksi.
Plustunteja ei saa tietoisesti kerätä, mutta yhden kokonaisen saldovapaapäivän pitäminen edellyttää +15 tunnin työaikasaldoa.
Hirvittävä määrä hallinnollista paperinpyöritystä leimausoikeuksineen, korjauslomakkeineen ja kellonkyttäyksineen on luvassa. Kun työaika päättyykin toisessa kiinteistössä kuin oli tarkoitus, lähetellään (paperi)lomakkeita jonnekin keskitettyyn kellokorttitoimistoon. Ennustajanlahjoille tulee käyttöä. Tämä kaikki tulee maksamaan silkkaa rahaa yliopistolle. Piilokustannuksia. Runsaasti.
Työntekijän näkökulmasta tämäkin uusi kontrollimekanismi on vain yksi luku lisää työelämän huonontumisen historiassa.
Atk-väelle tämä tarkoittaa, että yliopisto menetti jälleen yhden kilpailuvaltin suhteessa yksityisiin työnantajiin. Palkallahan ei ole koskaan kilpailtu.
(Uudistus koskee "muuta henkilöstöä" eli ei opettajia ja tutkijoita. Itse olen osa-aikainen, minkä takia järjestelmä joustanee hieman paremmin, kun saldo lasketaan "tuntikeräilynä". Paikkaan työaika silti on sidottu, toisin kuin työtehtävät.)
Kommentit
Janne kirjoitti:
Jari Sedergren kirjoitti:
Pekka Tolvanen kirjoitti:
jukka kirjoitti:
"Jos saldon [sic] kertyy poikkeuksellisen paljon, voidaan hiljaisempana aikana pitää myös kokonaisia vapaapäiviä työaikasaldon tasoittamista varten. Saldovapaata voi pitää kokonaisia päiviä vuodessa yhteensä enintään viisi, peräkkäisiä työpäiviä enintään kaksi. Kokonaisen päivän pitäminen on mahdollista vain siinä tapauksessa, että saldo ylittää 15 tuntia. Kahden peräkkäisen vapaapäivän käyttö edellyttää, että saldo ylittää 25 tuntia."
Janne kirjoitti:
Janne kirjoitti:
Tiesit kai, että tutkijoidenkin pitää nykyisin kirjata tuntinsa SoleTM:ään? Paitsi että kukaan ei tietenkään edes kuvittele, että ne kirjaisivat sinne mitään todellisia tunteja. Mutta (yksityis-/EU-)rahoittaja niitä kai kaipaa. Varmaan se rahoittaja kohta edellyttää kellokorttejakin, kun nämä väärinkäytökset selviävät heille saakka.
Mahtaako muuten kukaan rahoittaja oikeasti edellyttää noita kirjaamisia? Tässähän voisi olla kyse samanlaisesta linssiinviilaamisesta kuin siinä, kun VR aikanaan uudisti junalippunsa kammottavan huonoiksi "EU-määräysten" mukaan - tässä on taas tullut reissattua junalla pitkin Eurooppaa ja todettua, ettei missään muussa maassa näistä määräyksistä olla kuultukaan. Tai välitetty ainakaan.
jukka kirjoitti:
Sinänsä kuvaavaa, että yliopisto kokee noin vahvaa sielunsukulaisuutta elinkeinoelämän keskusliiton kanssa.
Janne kirjoitti:
Selitin joskus Viljolle, että kaikkein suurin syy olla yliopistolla töissä on mahdollisuus tehdä työtä yhteiskunnalle, valtiolle, yhteiselle hyvälle, meille kaikille. Eikä millekään yksityiselle voitontavoittelijalle. Ei ole tästä syystä kohta mitään jäljellä.
Toiseksi suurin syy oli työhön liittyvä henkilökohtainen vastuu ja henkilökohtainen vapaus: Tapsa oli sanonut, kun olin töihin tullut, ettei täällä ole tapana valvoa, mitä ihmiset tekevät ja milloin; tällaisessa asiantuntijaorganisaatiossa se olisi absurdia. Olennaista on, että hommat tulevat hoidetuksi. Eipä ole tästäkään syystä sitten, ainakaan vuodenvaihteesta alkaen, enää mitään jäljellä.
Kolmas syy on sitten hyvä työyhteisö. Se on toivottavasti vielä jäljellä.
Neljäs syy, joka saattaa sittenkin olla ratkaiseva, on se, että toimeentulo edellyttää työntekoa.
Tässä on kaiken aikaa enemmän sellainen olo kuin sillä elävältä paistettavalla sammakolla: kaiken aikaa on hiukan epämukavampi olo, mutta olosuhteet eivät missään vaiheessa huonone kerralla niin paljon, että tajuaisi pompata pannuĺta pois. Ja sitten onkin jo myöhäistä.