Hallitus jatkaa johdonmukaista linjaansa pienen ihmisen polkemisessa (via HS). Tällä kertaa kyse on tekijänoikeuksista työsuhteessa: hallitus haluaa lakiin ns. työsuhdeolettaman, jonka mukaan taloudelliset tekijänoikeudet syntyvät työnantajalle, jos muuta ei ole sovittu.

Nykyisin tekijänoikeus kuuluu sanan mukaisesti tekijälle, pääsääntöisesti.

Siitä riippumatta työnantaja voi hyödyntää työsuhteessa syntynyttä teosta normaalissa toiminnassaan eli tekijänoikeuden siirtyminen voi käydä ilmi asiayhteydestä: on esimerkiksi selvää, että jos kirjoitan jutun tai otan valokuvan työkeikkana, toimeksiantaja voi käyttää tuotosta, esimerkiksi julkaista sen. Kuinka vapaasti, siitä pitää sopia. Selvää ei automaattisesti ole, että teosta voi käyttää vaikkapa saman konsernin toisen yhtiön markkinointimateriaalissa.

Asiassa vallitsee siis sopimusvapaus, mikä tarkoittaa, että asiasta voidaan varsin vapaasti sopia esimerkiksi työ(ehto)sopimuksessa. Mutta jos olettama käännetään päälaelleen, työntekijän mahdollisuus sopia asiasta työsuhteen heikompana osapuolena on käytännössä olematon.

Esityksen taustalla on luonnolisesti suurten mediayhtiöiden ja jälleen EK:n intressit. EK:n perustelut ("kun esimerkiksi peliteollisuudessa tehdään kauppoja, ei aina edes tiedetä, kenelle tekijänoikeudet kuuluvat") Hesarin jutussa vain eivät vakuuta. Esimerkiksi tietokoneohjelmien tekijänoikeudet kuuluvat jo nyt automaattisesti työnantajalle. Jos firmoissa on kädettömiä juristeja, ei kai lakia sen takia tarvitse muuttaa?

Lisäksi lakiesitykseen näyttäisi liittyvän Vanhasen hallituksen tavaramerkiksi muodostunutta likaista peliä: valmistelussa ei ole kuultu palkansaajajärjestöjä, valmistelevia virkamiehiä on kielletty kommentoimasta asiaa...

Liiallinen demokraattisuus onkin syytä hylätä silloin, kun odotettavissa on vastustusta. Sehän riittää, että annetaan lasten kuvitella, että pääsevät vaikuttamaan asioihinsa.