Kun arvioi sitä, miten poliisin toimivaltuudet ovat kehittyneet viime vuosikymmenien aikana kannattaa huomioida ainakin kolme seikkaa. Ensinnäkin näiden vuosikymmenien aikana viestintätekniikka on muuttunut huomattavasti monipuolisemmaksi ja aivan uudenlaiseksi. Tärkeämpi asia on kuitenkin se, että on lähdetty toteuttamaan sitä ajatusta, että kaiken viranomaisten toiminnan pitää perustua lakiin. Olennaista on myös se, että poliisiin kohdistuva valvonta on huomattavasti tiukentunut.

Jälkimmäinen seikka on osin tarkoittanut sitä, että se mikä on ennenkin ollut poliisin toiminnassa mahdollista ja hyväksyttävää, on viimeisinä aikoina kirjattu pykäliksi poliisin toimivaltuuksia koskeviin lakeihin. Näin se on tullut näkyvämmäksi.

Samalla poliisin toimivaltuuksia on myös rajoitettu. Ainakin voimakeinojen käytön ja vapauteen kohdistuvien pakkokeinojen osalta sääntely on mennyt huomattavasti tiukempaan suuntaan. Vapauteen kohdistuvien pakkokeinojen osalta toimivalta on vieläpä merkittävältä osin siirretty käräjäoikeuksille.

Voimankäyttöpakkokeinojen osalta tilanne on se, että välillä hirvittää millaisia riskejä sitä joutuukaan ottamaan, kun edetään säädösten mukaan mahdollisimman lievillä keinolla. Nykyisessä tilanteessa, nykyisten vaarojen vallitessa, on kylläkin hyvä, että säätely on tiukkaa. Riskit realisoituvat niin harvoin, että olisi kohtuutonta käyttää kovempaa linjaa.

Osa vanhoista poliiseista on joutunut huomattavasti muuttamaan toimintatapojaan sääntelyn lisääntymisen ja valvonnan tehostumisen myötä ja hyvä niin. Poliisin yleinen päivittäinen toimintakulttuuri on ihan oikeasti muuttunut humaanimpaan suuntaan.

Salaisten telepakkokeinojen osalta on tietenkin syytä olla varovainen etenkin sen suhteen ketä saa valvoa, mutta haluaisitko sinä Jukka, ettei televalvontaa saisi lainkaan tehdä? On varmastikin hyvä, jos tämäkin toimivaltuuksien alue on tarkkaan säädelty. Pykälien määrästä ja pituudesta ei voi suoraan päätellä, että valtuudet olisivat laajat.

Koska en tiedä salaisista telepakkokeinoista juuri mitään, en ala arvioimaan valtuuksien tason liiallisuutta tai puutteita. Lähinnä vaan halusin huomauttaa, että pakkokeinojen osalta on muilla aloilla menty lähinnä tiukempaan suuntaan ja että on huomioitava viestintämahdollisuuksien voimakas muuttuminen.

Mainitsemistasi poliisin valtuuksia säätelevistä laeista puuttui se tärkein, eli perustuslaki. Näiden taustalla vaikuttavat tietenkin vielä kansainväliset ihmis- ja perusoikeuksia koskevat sopimukset.

Yksi lisäys pitää vielä tehdä:

Nyt kun poliisin valtuuksien säätely on parinkymmen viimeisen vuoden aikana pistetty uusiksi, se on mielestäni ihan kelvollisella tasolla. Asiasta voi tietenkin olla vastakkaistakin mieltä.

On kuitenkin tärkeää, että joka muutoksesta herätetään keskustelua ja niitä on ihan hyvä vähän (tai enemmän) vastustaakin. Vaarana on mielestäni se, että tarvelähtöisesti tehdään pikku-pikku muutoksia ja lopulta päädytään aivan liian löysään tilanteeseen.

Ja siitä en kyllä tykkää, että poliisihallinnon näkökulmasta Lex Nokia -suunta olisi hyvä suunta.

Niin, perustuslakihan ei sisällä mistään kovin yksityiskohtaisia säädöksiä vaan periaatteet.

Voimakeinojen käytöstä en paljon tiedä enkä puhu; sillä alueella ilmeisempi vaara lienee kuitenkin poliisin valtuuksien yksityistäminen.

En tietenkään sano, ettei telepakkokeinoja saisi koskaan käyttää. Viranomaisten valtuuksista puhuttaessa on vain hyvä muistaa, että kun uusia keinoja otetaan käyttöön, sekä käyttökynnyksellä on taipumus madaltua että soveltamisalueella laajentua holtittomasti. Siis vähän lapsipornosuodatuksen tavoin (vaikkei se pakkokeinoihin liitykään): kun tekniikka on olemassa, sitä halutaan yhtäkkiä käyttää mitä moninaisimpiin asioihin.

Samoin televalvonta: on vaarana, että yhä vähäisemmin perustein käytetään yhä rankempia keinoja. Esimerkiksi joillakin ulkoparlamentaarista poliittista toimintaa harjoittaneilla on karuja kokemuksia salakuuntelusta, ilmeisen heppoisin perustein. En mene yksityiskohtiin, sori.

Mutta ongelmallista viimeaikaisessa kehityksessä onkin ollut se, että muutokset ovat tapahtuneet hivuttamalla, jolloin niistä ei ole päässyt syntymään kunnon keskustelua. Siksi juuri peräänkuulutan sitä tästä aiheesta, heads up.

Nyt vain tarvittaisiin faktatietoa siitä, mitä on luvassa.

Matti Wuori -tyyppisistä henkilöistä löysin vain Markku Fredmanin tuolta listalta, joten perusoikeusmyönteisyyttä ei näy tuolla, mutta eipä sitä aina näy nykyisen lain tulkinnoissakaan syyttäjän tai tuomioistuimen osalta (näkemys perustuu yksittäisiin tapauksiin ei mihinkään tutkimukseen kaikista oikeuskeisseistä).

Parin viikon päästä saadaan sitten jännittää. Muista kirjoittaa omia mietteitäsi sitten.