Eri puolilta kuuluu raportteja, joiden mukaan World Wide Web Consortium (W3C) olisi joutunut poliisin lapsipornosensuuriestolistalle ja tullut blokatuksi ainakin DNA:n asiakkailla.

W3C on yhteistyöelin, joka koordinoi mm. HTML-kielen standardointia ja muita sellaisia asioita. Sen sivut ovat esimerkiksi www-asiantuntijoille ja -kehittäjille täysin välttämätön työkalu. Sivujen sisältö on lähes yksinomaan teknistä tietoa.

Jos huhu pitää paikkansa, tämä kertoo jotain nettisensuurin soveltamisesta. En itse toiselta operaattorilta pysty vahvistamaan tietoa (mutta dna-kännykällä en kyllä sivulle pääse).

Arvon lukija voi kokeilla asiaa ja raportoida havainnoistaan tuolla kommenteissa. Operaattori kannattaa mainita.

Professori, ylilääkäri Jukka H. Meurman HYKSistä kirjoitti (HS mielipide 21.9.2008):

Kun Husin maallikkojohto esitteli meille alamme huippuammattilaisille strategioitaan, kuinka sairaalalaitos on organisoitava, herätti se aluksi lähinnä hilpeyttä. Johtamisstrategialaatikoita piirreltiin, ja potilaasta tuli "asiakas" ja hänen hoidostaan "prosessi" – tietyn euromäärän puitteissa. Mielestäni sairas ihminen on edelleen potilas, ja Hyksissä hoidamme hänet parhaan kykymme mukaan miettimättä kovinkaan syvällisesti sängyn ääressä, kuinka paljon tämä "prosessi" maksaa. Priorisointia tehdään tietenkin joka päivä, mutta se ei perustu strategisiin budjettiraameihin vaan lääketieteen ammattitaitoon ja etiikkaan.

Asiaa vielä perusteltiin seikkaperäisesti esimerkillä Aasian tsunamikatastrofin potilaiden hoidosta, ja verrattiin Ruotsiin, jossa vastaava homma ei hoitunut, koska asiantuntijoiden asemesta asioista päättivät ammattijohtajat, joilla ei välttämättä ole osaamista itse alalta.

Mutta minun pointtini on: tämä oireellinen tilanne ei ole mitenkään HYKS/HUS-spesifinen. Sama teksti sopisi varmaankin yksi yhteen – mutatis mutandis – mihin tahansa julkiseen tai puolijulkiseen asiantuntijaorganisaatioon, jonne – vielä Meurmania lainatakseni – "tuodaan sinne täysin soveltumattomia strategioita, johtamisoppeja ja vieraita termejä". Omat kokemukseni ovat yliopistohallinnosta, mutta epäilemättä sama tilanne on kaiken maailman stakeseissa, tilastokeskuksissa, ympäristökeskuksissa ja vastaavissa, yleensä valtiollisissa laitoksissa.

Mitä tälle voisi tehdä?

Tuoreimmassa Ylioppilaslehdessä joku samanniminen laukoo näkemyksiään asevelvollisuudesta. Jotta jutusta ei jäisi vahingossa väärää kuvaa näkökulman kapeuden vuoksi, tarkennetaanpa paria seikkaa.

1. Yleinen asevelvollisuus tulisi lakkauttaa ja ylipäätään militaristiset rakenteet purkaa. Koska jälkimmäinen tavoite ei näytä lähestyvän, voitaisiin yleisestä asevelvollisuudesta siirtyä jollain perusteella tehtyyn valikointiin tai valikoinnin ja vapaaehtoisuuden yhdistelmään. Sukupuolen ei tule olla mikään erotteluperuste tässä yhteydessä. Palkka-armeija voidaan pudottaa laskuista.

2. Nykyistä räikeää tasa-arvo-ongelmaa ei pidä korjata muuttamalla nykysysteemiä niin, että sama asevelvollisuus tulisi koskemaan myös naisia. Tämä olisi yhtä hyvä lääke kuin ryyppy krapulaan tai ydinvoimala ilmastonmuutokseen. Apu olisi siis näennäistä. Onneksi tätä ei kukaan ehdotakaan, sillä  hulluimmatkaan eivät kannata reservin tuplaamista.

3. Jos nykyinen järjestelmä tasa-arvoistettaisiin, pitäisi sitä myös väistämättä muuttaa ja kehittää laajemmaksi yhteiskuntapalvelukseksi irrallaan militaristisista rakenteista ja osittain keinotekoisista uhkakuvista. Olisiko sille sitten tilausta ja mikä olisi sen sisältö, ovat toinen ja kolmas kysymys.

4. En suinkaan varauksetta kannata valtion oikeutta niistää ihmisiltä esimerkiksi puolta vuotta elämästään minkäänlaisen yhteiskuntapalvelun takia. Mutta sellainen olisi silti parannus nykyiseen, mielivaltaisesti (sukupuolen perusteella) erottelevaan pakkotyövelvoitteeseen.

5. "Yleinen" eli miehiä koskeva asevelvollisuus ei ehkä ole maailman tai edes Suomen pahin tasa-arvo-ongelma. Mutta nyt oli puhe siitä, joten siitä puhutaan.

Tuli vain mieleen, että eikö olekin hupaisaa.

Samalla kun pääministeri Vanhanen käy yhden miehen ristiretkeään ekotehokkuutta ja raideliikennettä vastaan perustellen sitä nurinkurisesti paitsi ilmastonmuutoksella, myös valinnanvapaudella, hänen puolueensa ajaa asiantuntijaorganisaatioiden pakkosiirtoja ja -liitoksia, jotka ovat perusteltuja ainoastaan keskustalaisesta aluepoliittisesta näkökulmasta.

Siis jotta ihmiset saisivat asua missä haluavat, paitsi pääkaupunkiseudulla, mutta eivät saisi kuitenkaan työskennellä siellä.

Vanhanen julistaa taas lehdessä "hajakeskitettyä puutarhamallia", jossa kukin asuu idyllisesti omakotitalossaan, jonka pihalla jököttää sähköauto. Raideliikenne ei ole hänen mukaansa ratkaisu joukkoliikenteen tarpeeseen (joka muuten on vähäinen, koska hänen mallissaan kaikilla on auto), vaan joukkoliikenne hoidetaan busseilla, jos hoidetaan. Ilmastonmuutos torjutaan lisäämällä löpön sekaan vähän biopolttoainetta.

Vanhasen hajautetussa mallissa on niin paljon ongelmia, ettei tiedä, mistä aloittaisi.

1. Aloitetaan siitä, että päästötöntä energiantuotantoa ei käytännössä ole. Siispä, jos päästöjä on vähennettävä, on myös vähennettävä energiankulutusta. Muut toimet ovat näennäisiä tai siirtymäkauden ratkaisuja. Jos päädytään malliin, jossa joka toiminto vie runsaasti energiaa (omakotitalot ja henkilöautot), ei kulutuksen reilu vähentäminen kertakaikkiaan ole enää mahdollista. Sellaisen mallin sementoiminen on hyvin vaarallinen ratkaisu.

2. Öljypohjaisten polttoaineiden korvaaminen biopohjaisilla näyttäisi olevan ongelmallista. Siihen liittyy esimerkiksi sademetsien hakkaamista, jolloin ilmastovaikutus on negatiivinen, tai ruuan hinnan nousua, josta seuraa vakavia yhteiskunnallisia ongelmia joka puolella maailmaa. On myös ongelmattomampia biopolttoaineita, mutta niistä ei ole vielä pitkään aikaan merkittäväksi ratkaisuksi. Ei oikeastaan koskaan, tai sitten ongelmia alkaa taas syntyä. Mutta joka tapauksessa (energian)kulutus tarkoittaa jossain määrin myös fossiilisten polttoaineiden kulutusta.

3. Hajautetussa mallissa käyttäjiä ei riitä palveluille eikä joukkoliikenteelle. Kun tähän yhdistetään ideapark-ilmiö, jota Vanhanen myös kannattaa, voidaan taas todeta ilmastovaikutuksen olevan päinvastainen kuin Vanhanen väittää. Vanhasen puutarhamallissa on idealistista haihattelua olettaa, että maitokauppa tai posti olisi lähellä.

4. Bussit eivät ole yksityisautoja parempia, päinvastoin, jos ne kulkevat tyhjillään. Malli, joka opettaa ihmiset liikkumaan lähes poikkeuksetta omilla autoillaan, vie busseiltakin käyttäjät.

Ja niin edelleen.

Muun muassa näistä syistä pitää tehdä ratkaisuja, joissa energiankulutus on rakenteellisesti pienempi. Ketään ei tosiaan voi pakottaa asumaan tietyllä tavalla, mutta valtiovallalla on runsaasti instrumentteja, joilla suurten joukkojen käyttäytymistä voi ohjata. Ja nimenomaan suuret joukot ovat avainasemassa.

Toisin kuin Vanhanen väittää, "hajakeskitetty" malli ei siis ole ratkaisu ilmasto-ongelmiin. Keskustan kannattajien ongelmiin se voi auttaa. Esimerkiksi metsänomistajat, joita ei näköjään tarvitse verottaakaan, kiittävät kohonneiden tulojen myötä, kun metsää aletaan panna tankkiin ja polttouuniin.