mun viimeisin sana

Navigointi

Uudemmat kirjoitukset

Vanhemmat kirjoitukset

Viimeksi kommentoidut

Luokat

Arkisto

Vaalimainonnan rajat

Edellisestä postauksesta tuli mieleen seikka, jota ei tiedotusvälineissä juuri mainosteta; siellä kun on omia lehmiä laumoittain ojassa.

Nimittäin se, että vaalirahoitusjupakassa on hyötyjäpuolella nimenomaan media. Suuret summat liikkuvat enimmäkseen rikkailta liikemiehiltä miespuolisten porvariehdokkaiden tukiryhmien kautta porvarilliselle medialle. Vaalirahaa kertyy eniten mainostilaa myyvien, suurten päivälehtien ja tv-kanavien kassaan. Media voisikin poliitikkojen sidonnaisuuksia pohtiessaan tuoda reilun pelin hengessä myös omat intressinsä esiin.

On todettu, että tv-vaalimainonta on lähinnä tarpeetonta mielikuvamarkkinointia (jolla varmaan tarkoitetaan, ettei kyse ole itse asioista), ja sen voisikin sellaisena lakkauttaa. Mikä jottei. Mutta entäs muu vaalimainonta? Pitäisikö julkaistaville mainoksille olla joitain laadullisia tai määrällisiä kriteereitä? Mitä ne voisivat olla, miten ne toimisivat ja miten niitä voisi valvoa? En tiedä.

Joku valopää ehdotti, että kaikki internet-vaalimainonta pitäisi kieltää. Mikä kaikki silloin kiellettäisiin? Ehdokkaiden kotisivut, jotka ovat keskeisin lähde useiden ehdokkaiden mielipiteiden tutkimisessa? Lisäksi webbisivut saa pystyyn vähäisilläkin resursseilla, mitä ei voi sanoa monesta muusta vaalimateriaalista. Hyvin Huono Idea.

Postattu 2008-05-26 kello 13:26 – kuuluu luokkiin: mediakritiikki, yhteiskuntapermalinkki

Kommentit

Ei kommenttia

Lisää kommentti

:

:
:
:
Viisi numeroa