Pidin joskus Jan Vapaavuorta tympeänä, patamustana porvarina, jonka suusta voi päästä sana riistokapitalisti lähinnä vasureille irvaillessaan. Mitä vielä. Epäilemättä mielipiteemme eivät edelleenkään osu useimmissa asioissa yksiin, mutta tällaista retoriikkaa on kyllä ilo lukea kokoomuslaiselta:

Vapaavuoren blogi 11.5.2008:

[Keskustan varapuheenjohtaja Antti] Rantakankaan lausunnot ovat osoitus kaikkein patataantumuksellisimmista, ympäristöarvoista täysin välinpitämättömästä ja vapaan yritteliäisyyden ylikorostuksessaan lähes riistokapitaslistisia [sic] piirteitä edustavasta ajattelusta.

Hesari 28.5.2008:

En missään tapauksessa hyväksy täysin rajatonta, pelkästään yrittäjän päätöksentekoon perustuvaa käsittämättömän oikeistolaista markkinatalousajattelua. Ei tämmöistä järjestelmää ole missään. Ei edes Amerikassa.
[- -]
On mahdotonta ajatella, että ensin puhumme ilmastonmuutoksesta. Sitten kun tulee konkreettinen hanke, todetaan että olemme markkinataloudessa ja annetaan yrittäjän yrittää.

Aamen sille.

Eilen Hesarin mielipidesivuilla kolme töölöläistä tekopyhää nimbyä vastusti Helsingin Töölöön kaavailtua asunnottomien tukiasuntolaa. Vetosivat lapsiinsa, ja olivat sitä mieltä, että asunnottomille pitää kyllä saada asuntoja, mutta mieluummin jonnekin muualle: "Jos asuntola toteutuu suunnitellussa muodossaan, ei lapsia voi päästää yksin koulutielle." Vielä mitä. Viereisillä kaduilla kaahaavista autoista ei sen sijaan tarvitse olla huolissaan?

Esimerkiksi HYY on ollut asuntolasta toista mieltä.

Nyt olisi ollut tarjolla asunnottomille tukiasuntoja Vallilaan, jossa on lähinnä teollisuusaluetta, ja lähin "lastentarhakin" taitaa olla lukio. Mutta mitä tekee kansanedustajaketku Eero Lehti? Ostaa Taloustutkimuksineen koko talon, jotta hanke kaatuisi: "Perusteena on ollut se, että Taloustutkimuksen henkilökunnan käynti raitiovaunu- ja bussipysäkeille kulkee Mäkelänkatu 56:n pihan kautta." Onko kokoomuslainen Lehti oikeasti sitä mieltä, että hänen firmansa edustajien "esteetön" kulku raitiovaunupysäkille tärkeämpää kuin asunnottomien asuttaminen?

Eikö näille hävyttömille ryökäleille voi tehdä mitään?

Suomessa valmistellaan ilmasto- ja energiastrategiaa. Siinä on (ainakin) kaksi perustavanlaatuista ongelmaa:

1. Päästövähennykset ovat mitättömiä.
2. Edelleen nojataan ydinvoimaan.

HBL:n mukaan EU:n CO₂-päästövähennystavoite on vähintään 16 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Radikaaleja vähennyksiä tarvitaan, jotta ilmaston lämpeneminen voitaisiin pitää aisoissa. Suomi EU:n mallioppilaana aikoo hipoa rimaa: tavoite on alin mahdollinen, vaikka muissa maissa puhutaan kolmen- ja jopa neljänkymmenen prosentin vähennyksistä. Miksi?

Lisäksi strategiaan on sisäänkirjoitettu uusien ydinvoimaloiden rakentaminen. Kuitenkin tiedetään, että suuri osa kasvihuonekaasupäästöistä syntyy sektoreilla, joihin ei ydinvoimasta ole apua (kuten liikenne, maatalous). Varsinkaan Olkiluoto 3:n jälkeen ei ole ydinvoimalla osaa eikä arpaa kasvihuonekaasupäästöjen leikkauksessa. Energiateollisuuskin tietää, ettei kolmekaan uutta voimalaa vähentäisi päästöjä edes Kioton vaatimusten alle. Silti uutta ydinvoimaa kaavaillaan, mm. sähkön vientiin. Miksi?

Ottaako tämä kaikki sinuakin päähän? Nyt on tulossa toimintaa, johon voit osallistua. Järjestämme sunnuntaina 1.6.2008 klo 13 Helsingissä keltaisen mielenosoituksen, jossa sadat ihmiset muodostavat kuvion ja ilmaisevat hallitukselle mielipiteensä.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: ekakuudetta.info. Tule, juuri sinua tarvitaan!

Kirkon ilmastotyöryhmä kehottaa pidättäytymään lihan houkutuksista, eikä nyt puhuta kuudennesta käskystä.

Kirkkohallitus hyväksynee Kotimaan mukaan ensi viikolla työryhmän raportin, jossa on monia hyviä neuvoja ja suosituksia, toki kirkon näkökulmasta. Jutusta poimittuja esimerkkejä:

• suosi kasvispainotteista ruokavaliota; sekasyöjille ehdotetaan Välimerellistä ruokavaliota, jossa lihatuotteet ovat "enemmän mausteen kuin pääruoan asemassa"
• arvioi oma elämäntapa ja pyri kohtuullisuuteen; käy suositukset läpi
  
• joulua ja pääsiäistä edeltävät paastonajat voi käyttää yksinkertaisemman ja kohtuullisemman elämäntavan kokeilemiseen
• lepopäivä kannattaa pyhittää turhan kuluttamisen asemesta
• pyöräile, kävele ja käytä joukkoliikennettä auton sijaan
• suosi junaa, vältä lentämistä ja harkitse lentomatkojen hyvittämistä ilmastonsuojelua tukemalla
• kierrätä, lajittele, vähennä jätteen syntyä
• säästä energiaa: laske huoneistolämpötilaa ja suosi energiapihejä laitteita
• vaikuta omassa ympäristössäsi.

Hyviä neuvoja maallisemmallekin väelle.

Polttoaineiden (ja ruuan) hinnannousu on huomattu ympäri maailman. Jopa USA:ssa autoilu on vähentynyt "rajusti" (4,3 %).

Ranskassa kalastajat ja rekkakuskit tukkivat väyliä ja Sarkozy kiirehtikin populistisesti ehdottamaan unioninlaajuista veroalea, jota polttoaineen käyttäjät vaativat.

Äly hoi? Veronalennus lisäisi kulutusta, mikä edelleen lisäisi hinnankorotuspaineita. Ranskalaisille ei ole ehkä käynyt selväksi, että öljy on oikeasti niukka resurssi, ja vaikka nyt vauhtiin lähtenyt hinnannousu ei olisikaan vielä lopullista, on sen aika pian. Ja syytä ollakin, ennen kuin molemmat napajäätiköt sulavat tyystin. Jos veronalennuksiin lähdetään, mitä tehdään seuraavaksi? Alennetaan veroja taas, kunnes valtiot alkavat pian tukea polttoaineen käyttöä?

Ei Suomessa olla sen viisaampia. Eduskunnassa kuultiinkin kummallista keskustelua. Pelättiin, että monet kuljetusyrittäjät ajautuvat konkurssiin. Mutta eikös tämä mene markkinoiden ehdoilla juuri niin kuin pitääkin: (ympäristö- tai muista syistä) kannattamaton liiketoiminta muuttaa muotoaan. Ehkäpä esimerkiksi osa kuljetuksista siirtyy maanteiltä raiteille.

Joidenkin oppositioedustajien mielestä on vastuutonta, jos hallitus ei tule vastaan hinnankorotuksien kanssa. Eikö vastuutonta olisi juuri tukea polttoaineen menekkiä? Kun jotkut vaativat dieselveron laskua, Katainen väläytti sen sijaan, että mitä jos ammattiautoilijat saisivat hakea dieselverostaan palautusta. Höh, kun kerrankin markkinat tekisivät jotain oikein.

Ei, en ole ollenkaan huolissani pitkiä työmatkoja autollaan taittavien puolesta. Toivon sitä vastoin, että nykyinen hintakehitys ohjaa yhdyskuntarakennetta tiivistymään ja yhä useampia ihmisiä muuttamaan lähelle asutuskeskuksia, joissa taas sen jälkeen riittäisi kysyntää sekä joukkoliikenteelle että paikallisille palveluille.

Edellisestä postauksesta tuli mieleen seikka, jota ei tiedotusvälineissä juuri mainosteta; siellä kun on omia lehmiä laumoittain ojassa.

Nimittäin se, että vaalirahoitusjupakassa on hyötyjäpuolella nimenomaan media. Suuret summat liikkuvat enimmäkseen rikkailta liikemiehiltä miespuolisten porvariehdokkaiden tukiryhmien kautta porvarilliselle medialle. Vaalirahaa kertyy eniten mainostilaa myyvien, suurten päivälehtien ja tv-kanavien kassaan. Media voisikin poliitikkojen sidonnaisuuksia pohtiessaan tuoda reilun pelin hengessä myös omat intressinsä esiin.

On todettu, että tv-vaalimainonta on lähinnä tarpeetonta mielikuvamarkkinointia (jolla varmaan tarkoitetaan, ettei kyse ole itse asioista), ja sen voisikin sellaisena lakkauttaa. Mikä jottei. Mutta entäs muu vaalimainonta? Pitäisikö julkaistaville mainoksille olla joitain laadullisia tai määrällisiä kriteereitä? Mitä ne voisivat olla, miten ne toimisivat ja miten niitä voisi valvoa? En tiedä.

Joku valopää ehdotti, että kaikki internet-vaalimainonta pitäisi kieltää. Mikä kaikki silloin kiellettäisiin? Ehdokkaiden kotisivut, jotka ovat keskeisin lähde useiden ehdokkaiden mielipiteiden tutkimisessa? Lisäksi webbisivut saa pystyyn vähäisilläkin resursseilla, mitä ei voi sanoa monesta muusta vaalimateriaalista. Hyvin Huono Idea.

Nyky-Suomessa ei hallitukset kaadu eikä ministerit vaihdu kovin helposti, paitsi lähetettyään tekstiviestejä. Mistä sen huomaa?

Vanhanen: Vaalituki ei korruptiota
Vanhanen: En tiennyt, ketkä minua tukivat
Vanhanen haluaa rakentaa tukijoidensa kauppakeskuksen
Vanhanen puolusti voimakkaasti rahoittajiaan
Vanhanen diilasi vaalirahaa heilalleen
Vanhanen aikoo jatkaa vuoteen 2015

Siis kuinka epäpätevä, epäuskottava ja omahyväinen kähmy pitää pääministerin olla, ennen kuin luottamus loppuu?

Taloyhtiön kevättalkoita varten tuotiin pihaan suuri jätelava. Ja kun talkoot alkoivat, lava alkoi täyttyä. Mutta millä? Aluksi sinne rahdattiin polkupyöriä, suksia, sauvoja, huonekaluja ja kaikenlaista käyttökelpoista, mutta vanhaa tavaraa. Kerrankin kodin viereen tuotu jätelava veti huikeasti puoleensa sellaista tavaraa, jota omistajat eivät ole jaksaneet kiikuttaa kierrätyskeskukseen, jonne on ainakin kilometri(!) matkaa.

Sitten lavalle kannettiin kitkettyjä voikukkia, pensaita ja muun muassa kahden kuolleen ja kaadetun puun rungot ja oksat. Yritin puhua järkeä ja kertoa, mitä puutarhajätteelle tapahtuu kaatopaikalla ja mitä se metaani on, mutta vastaus oli tyly: "tee sitten itte". Ympäristöstä huolehtiminenhan on vain siitä kiinnostuneiden homma.

YTV:n jäteneuvonnan mukaan tämä on tavallistakin tavallisempi tarina. Vääränlaisesta jätelajista mahdollisesti lankeava siivousmaksukin on lavan vuokraan ja kuljetuksiin nähden hyvin pieni. Ja senkin joutuu maksamaan vain todella vääränlaisesta jakeesta, kuten ongelmajätteestä.

Lopulta lavalla oli kolmaskin polkupyörä, ihan hyvännäköinen Helkama Kulkuri -vaihdepyörä, jonka pahin vika taisi olla tyhjä kumi. Mutta lava kerkesi olla paikalla vain noin vuorokauden, joten ei kannata enää kysellä pyörien perään.

Keksin tästä YTV:lle erinomaisen palvelukonseptin: siirrettävä kierrätyslava. Homma toimisi siten, että työntekijä siivoaisi lavalta aina kelvottomat tavarat ja sitten se vietäisiin seuraavaan pisteeseen. Sieltä voisi kukin hakea tarvitsemansa tai viedä pieneksi jääneet luistimet lavalle. Eräänlainen kierrätyskeskuksen etäpalvelu, siis.

Lopuksi Ylen uutinen: Jätelaitokset lapsiperheille: Suosikaa kestovaippoja. Uutisessa kerrotaan, kuinka yhden lapsen vaippajätevuori voi olla esimerkiksi 400 kiloa. Ja että jätelaitokset ovat tehneet oppaan kestovaippojen käytöstä. Tässä kerta- ja kestovaippahuumassa täytyy jonkun muistuttaa: se, että lapsi tarvitsee useamman vuoden vaippoja, on pampersien ja muiden propagandaa. Lapsi voi oppia (lähes) vaipattomaksi hyvinkin nopeasti. Se vaatii vähän viitseliäisyyttä, mutta lopulta maksanee vaivan säästyneen pyykkäyksen ja vaipanvaihdon merkeissä. Luonnonvaroista, vesistöistä ja energiasta puhumattakaan.

Kouvolan hovioikeus oli Hesarin mukaan linjannut, "ettei autoilijalle voi olla ennalta-arvaamatonta, että suojatiellä liikkuu jalankulkija". Näin hovioikeus ottaa kannan, joka normaaleille ihmisille oli selvä jo ennestään, mutta monille autoilijoille ei. Käräjäoikeudessa autoilija oli aiemmin vapautettu.

Otetaanpas se tieliikennelaki kauniiseen kouraan muistin virkistämiseksi.

32 § Kuljettajan suojatiesäännöt

Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille.

Jos ohitettava ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen tai peittää näkyvyyden suojatielle, sitä ei saa ohittaa pysähtymättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa.

Selitys "ei ehtinyt pysähtyä" ei päde, koska pykälässä 23 ("Tilannenopeus") säädetään, että "Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa." Tämä tarkoittaa, että jos aurinko häikäisee tai räntäsade sokaisee niin, ettei eteensä näe kuin viisi metriä, on auto saatava pysähtymään viidessä metrissä (sisältäen reaktioaikana ja jarruttaessa kuluneen matkan).

Lisäksi voimassa on autoilijoita ja kaikkia muitakin koskeva yleinen varovaisuusvelvollisuus.

Suomessa on neljä ydinvoimalayksikköä sähköntuotantokäytössä. Viidettä rakennetaan, ja rakentaminen on aikataulusta pari vuotta myöhässä, ja kaikki lupaukset, joita kansalle ja eduskunnalle viidettä myytäessä annettiin, on syöty; kustannukset ylittää roimasti budjetin, kotimaisuusaste on hyvin vähäinen ja, mikä tärkeintä, uusiutuviin energiamuotoihin ei ole panostettu, toisin kuin luvattiin.

Nythän ministeriölle on sen lisäksi jätetty yksi uusi voimalahakemus ja paria lisää odotellaan. Loppusijoitusta suunnitteleva Posiva on varautumassa seitsemännen voimalan jätteisiin (via YLE, Vihreä lanka).

Nyt on unohtunut pari seikkaa. Viides voimala kattaa helposti kasvaneenkin teollisuuden energiantarpeen. Seuraavat voimalat tuottaisivat sähköä vientiin. Miksi?

Lisäksi lisääntynyt energiantuotanto lisää myös (muiden tuotantomuotojen tuottaman energian) kulutusta, eikä siihen ei ole enää ilmastonäkökulmasta varaa. Missään skenaariossa ydinvoiman ei ole väitetty vähentävän esimerkiksi hiilivoiman tuotantoa. Sähkönkulutuksen on käännyttävä laskuun, vaikka sitten sen pyhän lehmän, kilpailukyvyn kustannuksella. Mutta toivokaamme, että samat tulevat päästörajat koskevat myös muita maita ja toimikaamme myös sen puolesta, vaikkei Pekkarinen hyvää esimerkkiä näytäkään.

Kepun turve- ja allassekoilut voisi kuitata kepulaisten horinoina, ellei puolue istuisi tämän löylynlyömän maan keskeisimmillä valtaistuimilla.

Voisi myös muistuttaa, että ydintuotantolaitoksen pystyttämisestä päättää eduskunta, ja sille on ydinenergialain mukaan annettava siihen myös todellinen mahdollisuus. Siihen ei Posivan, Fennovoiman tai Etelärannan puuhasteluilla pitäisi olla mitään sanomista.

Tiedämme kaikki Facebookin omivan käyttäjiensä tekijänoikeuksia. Nyt uusittu Blogilista oli liittynyt kerhoon, mutta peruutti pahat aikeensa ennen kuin edes tekijänoikeuskaappausten valvontakeskus ehti kissaa sanoa. Blogaajien kiukkuinen palaute auttoi.

Vielä hetki sitten käyttöehtojen kohdassa 4.8 luki:

Palvelun sisältämän materiaalin tekijän-, teollis- ja muut suojatut oikeudet ovat Palveluntarjoajalla tai sen sopimuskumppaneilla. Käyttäjän toimittaman materiaalin tekijänoikeus säilyy Käyttäjällä edellyttäen, että Käyttäjälle voi voimassaolevan lainsäädännön perusteella syntyä tekijänoikeus kyseiseen materiaaliin. Palveluntarjoajalla on kuitenkin oikeus käyttää (ml. linkittää) ja julkaista uudelleen korvauksetta, muunneltuna tai alkuperäisessä muodossaan, Käyttäjän Palvelussa tai sen kautta julkistamaa aineistoa Palvelussa ja sen markkinoinnissa sekä Palveluntarjoajan ja sen kanssa kulloinkin samaan konserniin kuuluvien yritysten tiedonvälitys-, pr- tai muussa liiketoiminnassa. Palveluntarjoajalla on oikeus käyttää Palvelun sisältämää aineistoa edellä mainitussa laajuudessa myös esim. blogisisältöjä koskevien analyysien ja tilastojen laatimiseen.

Pykälä olisi antanut SanomaWSOY:lle esimerkiksi oikeudet tehdä blogiteksteistä jälkiperäisiä teoksia, käyttää niitä markkinoinnissaan ja niin edelleen. Kaiken lisäksi samoja käytäntöjä olisi varmaankin sumeilematta sovellettu myös niihin blogeihin, joiden kirjoittajat eivät ole itse ilmoittaneet blogiaan listalle (esim. tämä blogi), ja näin kyseessä olisi yksipuolinen sopimus, joka ei tietenkään päde.

Nyt pykälä on paljon järkevämpi ja kuuluu seuraavasti:

Palvelun sisältämän materiaalin tekijän-, teollis- ja muut suojatut oikeudet ovat Palveluntarjoajalla tai sen sopimuskumppaneilla. Käyttäjän toimittaman materiaalin tekijänoikeus säilyy Käyttäjällä edellyttäen, että Käyttäjälle voi voimassaolevan lainsäädännön perusteella syntyä tekijänoikeus kyseiseen materiaaliin.

Palveluntarjoajalla on kuitenkin oikeus käyttää ja linkittää blogilistan kautta kertyvää dataa, tilastoja, analyysejä ja trendejä Palvelussa ja sen markkinoinnissa sekä Palveluntarjoajan ja sen kanssa kulloinkin samaan konserniin kuuluvien yritysten liiketoiminnassa. Palveluntarjoajan käyttö- tai julkaisuoikeus ei koske blogisisältöjä, muuten kuin linkitystarkoituksessa.

Palautteen antaminen auttaa. Siitä on toinenkin tuore esimerkki:

Helsingin yliopisto julkaisi yliopistolaisten blogeista hakemiston. Yliopiston verkkotoimituksen päätös rajata hakemistoon sisällytettävistä blogeista ulos ne, jotka eivät käytä yliopiston "virallista" Uniblogger-ulkoasua ja jotka eivät ole kapean määritelmän mukaan yliopiston toimintaa, herätti nurinaa; esimerkiksi opiskelijajärjestöt eivät saisi blogejaan listalle. Kuulemani mukaan verkkotoimitus on saamansa palautteen perusteella harkitsemassa uudelleen politiikkaansa. Mainiota kerrassaan.

Listasin hiljattain asioita, joiden kohdalla Suomessa olisi Ruotsista (Tukholmasta) opittavaa. Listaan sisältyi (no, lisäsin jälkikäteen muistaessani) niinkin yksinkertainen asia kuin penkit yleisillä paikoilla.

Kuinka helposti (ja halvalla!) kaupungin elävyyttä ja viihtyvyyttä voitaisiinkaan parantaa, jos puistoissa, toreilla, aukeilla, kävelyteiden varsilla, ja ylipäänsä sellaisissa paikoissa, joissa ihmisiä liikkuu jalan, olisi penkkejä?

Kokemukseni tässä asiassa on hyvin Helsinki-keskeinen, mutta ainakin täällä tunnutaan ajattelevan, että jos penkkejä on, niille istuvat vain vääränlaiset ihmiset, ja heitähän emme halua katsoa. Tällaisessa (oletetussa) ajattelussa on pari ongelmaa:

1) Jos penkkejä olisi tarpeeksi, niitä riittäisi myös muille kuin ei-toivotuille ihmisille.

2) Alkoholiongelmia ei paranneta siivoamalla -ongelmaiset pois "oikeiden ihmisten" näkyvistä. Sitäpaitsi ihmisten jaottelu, jota tässä harrastan, on törkeää. Puistonpenkkien poistaminen on joka tapauksessa huonoa sosiaalipolitiikkaa ja siinä sivussa viihtyvyys kärsii.

3) Sanoinhan että niitä oli pari.

Täältäkin saattaa kyllä etsimällä löytää penkkejä, mutta vain joistakin puistoista, kuten Espalta, joissa ihmiset ovat tarkoituksellisesti ollakseen tuottamattomia. Mutta kuinka autuasta olisikaan hengähtää taipaleensa varrella, ihan muuten vain.

Tukholmassakin muuten joillakin puistonpenkeillä istui suomalaisia deekuja.