Monilla on tapana lukea kaikki blogit ja uutiset uutisvirtojen eli -syötteiden avulla. Sanasto vähän hakee paikkaansa, mutta moni tietää, mitä tarkoitan, jos sanon RSS tai Atom. Niistä lopuksi pari sanaa lisää.

Kun seurattavia blogeja on liki pari sataa ja uutisvirtoja pari kymmentä, päivittäisen informaation määrä on valtava. Ehkä sairastun infoähkyyn joku päivä. Joka tapauksessa tiedon määrää ei voi hallita mitenkään järkevästi, ellei syötelukija (aggregator) organisoi ja esitä sitä järkevästi. Lukimen valinta onkin tärkeää. Oma valintani on Akregator, mutta se nyt ei ole tärkeää.

Tiedotusvälineiden osalta tärkeää on syötteiden tarjoaminen. Jotkut osaavat sen ja toiset eivät.

Vihreän langan www-sivut kokivat juuri jonkun uudistuksen, mutta avautuneet sivut ovat paitsi sekavat, niiden syötteet ovat aivan solmussa. Ja alkeellisin juttu, www-sivujen metatiedoissa oleva, syötteiden osoitetta mainostava link-tagi puuttuu kokonaan. Niinpä selaimet ja muut ohjelmat eivät löydä mitään syötettä sivuilta. Blogien syötteet ovat rikki. Eikä mistään oikein käy ilmi, mitä juttuja syötteisiin tulee. Joku koostesivu aiheesta voisi olla paikallaan. (Jos sivulla olisi palautelomake, olisin kertonut tämän suoraan toimitukseen. Terveisiä vain!)

Ylellä asia on tehty hyvin. Lukimeensa saa poimia haluamansa syötteet (esim. pääuutiset, ulkomaiden uutiset, ampumahiihto) koostesivulta. Niinpä esimerkiksi urheilu-uutisia ei tarvitse seurata, jos ei halua.

Hesarissa tätä etua ei ole, vaan kaikki uutiset ovat samassa syötteessä. Hankaloittaa elämää, sillä esimerkiksi urheilu-uutisten otsikoista ei usein tiedä ilman kontekstia, mistä on kyse, vrt. aiempi kirjoitukseni. (Korjaus 29.4.:) Ja kuten alemmissa tapauksissa, myös Hesarin syötteet ovat saatavissa osastoittain. En ollut huomannut niitä, koska selain löytää sivuilta vain yhden, sen pääsyötteen.

(Korjaus 28.4.:) HBL:n syötteet ovat mukavasti osastoittain, mutta täytyy vielä perehtyä asiaan, ennen kuin puhun lisää läpiä päähäni. Joka tapauksessa otsikon alussa on vielä joka jutussa selvennys, mille osastolle tai aihepiiriin juttu kuuluu.

Syötteiden osalta esimerkillinen tiedotusväline on Dagens Nyheter, jonka sivuilta selain löytää heti 19 syötettä. Voi valita esimerkiksi tärkeimmät uutiset, politiikan, kulttuuriuutisten koosteen ja niin edelleen. Kulttuuri jakautuu puoleenkymmentä lajikohtaista syötettä, ja saapa urheilustakin jalkapallon erikseen. Jokaiselle jotakin.

Keksin muuten juuri idean www-sivuja rustaaville mediataloille: räätälöitävät syötteet. Moni varmaankin lukee syötteensä kömpelöiden käyttöliittymien kautta, (kuten Firefoxin Live Bookmarks tai kannettavat päätelaitteet), joten olisi kätevää saada kaikki valitsemansa yhden tiedotusvälineen tai mediatalon syötteet yhdeksi. Yksi osoite, johon voi valita haluamansa uutiset. Teknisesti hyvin helppo toteuttaa. Tavallaan kyllä selaimen kautta käytettävä lukijaohjelma (kuten Bloglines tai Google Readers) ajaisi lähes saman asian, mutta ei aivan.

Vielä pari sanaa syöteformaateista, kuten aluksi lupasin. Monille tuttu kirjainyhdistelmä on RSS, joka on eräs tarkoitukseen tehty XML-formaatti. Se on kuitenkin tehty ennen blogi-ilmiön yleistymistä, eikä siksi sovi kunnolla tarkoitukseensa. Se ei myöskään ole standardi. Samantyyppinen, mutta parempi ja pidemmälle standardoitu formaatti olisi Atom. Sitä kannattaa käyttää, vaikkei se olekaan niin suosittu.

Lex Nokia on taas tulossa. Olen puhunut siitä ennenkin, joten ei nyt tällä kertaa. Kiinnitän huomiota vain erääseen yksityiskohtaan.

Kyseinen urkintalakihan on antamassa työnantajalle oikeuden tutkia työntekijöidensä sähköposteja yrityssalaisuuksien varjelemisen verukkeella. Tietoviikko kertoo, että lakiesityksessä tunnistamistietoina pidetään muun muassa lähettäjää, vastaanottajaa, ajankohtaa ja eräitä teknisiä tietoja. Sen sijaan otsikkoa ei, joten se olisi jäämässä urkinnan ulkopuolelle. Tämä on merkittävä tulkinta.

Eri tilanteissa otsikon asemaa on tulkittu eri tavalla. Eräs asianajaja esitti pitämällään luennolla, että se kuuluisi tunnistamistietoihin. Toisaalta otsikosta voi ilmetä vaikka koko viestin sisältö tai sen merkittävä osa.

Teknisesti ottaen asia voidaan tulkita myös kahdella tavalla: otsikkorivi välitetään osana viestin sisältöä eikä siis metatietona. Toisaalta otsikkorivi on yksi viestiotsakkeista (headers), joita toisaalta pidetään teknisinä tietoina. Jos postiylläpito joutuu kajoamaan jonkun postilaatikkoon (sen voi toki tehdä vain luvan kanssa), yritetään silloin otsikotkin jättää näkemättä. Mutta sitten taas eräät palautusohjelmistot listaavat otsikon, ja kertovatpa usein varmuuskopioilta palauttamista pyytävät käyttäjätkin otsikon oma-aloitteisesti, etsinnän helpottamiseksi. Ja eräs postinvälitykseen liittyvä ohjelmisto tallentaa otsikon viestilokiin oletusarvoisesti. Jos sitä ei olisi voinut muuttaa, ohjelmaa ei olisi voitu käyttää.

Joku oikeasti lainoppinut voisi pohtia asiaa pitemminkin.

Pelkästään maalaisjärjellä voidaan ajatella, että otsikko nauttisi lähes yhtä korkeaa suojaa kuin sen alla oleva viestikin, ja niinpä sitä pitää kohdella sen mukaisesti. Mukavaa, jos uudessa lakiesityksessä on sama tulkinta, sillä se selkiyttää asioita entisestään.

Tein blogialustaohjelmistoon isohkon muutoksen, jonka jälkeen kukin teksti voi kuulua useisiin eri luokkiin.

Samalla kävin parisataa kirjoitusta läpi tägäten niitä eri luokkiin. Jos tästä aiheutui syötelukimessasi haamupäivityksiä, pahoittelen. Ei kyllä pitäisi...

Ja jos joku on rikki, saa sanoa.

Katsotaan, jos vaikka jaksaisin tulevaisuudessa askarrella vielä tägipilven niistä.