Sanotaan, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen. Tiedä siitä, mutta kyllä Ruotsissa moni asia on edellä. Hajahuomioita muutaman päivän Tukholman-reissulta:

Tasa-arvo:

• Joissakin leikkipuistoissa saattaa nähdä jopa enemmän isiä kuin äitejä lastensa kanssa. Kas kun ei lattemuki kädessä. Johtunee sikäläisestä perhevapaajärjestelystä, joka kannustaa onnistuneemmin myös isiä jäämään kotiin.
• Samoissa leikkipuistoissa saattaa nähdä myös muunkin värisiä lapsia kuin vaaleansinisiä tai -punaisia.
• Söderillä on hauska feminististä ym. krääsää ja kirjallisuutta myyvä kauppa, Hallongrottan.
• (Lisäys 1.5.:) Yleisistä vessoista suurin osa näyttäisi olevan unisex-vessoja.

Liikenne:

• Tukholmassa on toimivat ruuhkamaksut.
• Liikennekulttuuri on suojatiekäytöksen osalta aivan päinvastainen suomalaisen kanssa. Kun jalankulkija vähän vilkaiseekin suojatielle päin, autot jo alkavat väistää.
• Pyörätiet on enimmäkseen osattu suunnitella. Harvemmissa paikoissa (kuten silloilla) pyörätie on pantu liian ahtaasti jalkakäytävän yhteyteen. Pyöräkaistat ovat ajoradalla tai ainakin eri tasolla kuin jalkakäytävät. Reitit eivät mutkittele, kiertele tai katkeile suotta. Ja pyöräilijöitä on paljon. Sikäläisten mielestä tosin Tukholma ei ole kummoinenkaan pyöräilykaupunki, kun jonnekin Etelä-Ruotsiin vertaa.

Ympäristö:

• Reiluus ja ekoilu on havaittu toimivaksi myyntiargumentiksi jopa ihan tavallisissa kahviloissa, ei vain marginaalipaikoissa. Kauppojen tuotevalikoimat parempia; jopa kiskalta saa muuta kuin riistosuklaata.
• Tukholmassa on enemmän kuin kaksi kasvisravintolaa; suosikkini on toistaiseksi Hermans, ihan Slussenin lähistöllä.
  
• Päästöjen rajoittamisesta puhutaan lehdistössä muutenkin kuin kauhistellen (jos ei lasketa DN:n taloussivujen uutisointia öljyn hinnan noususta). Aihe on esillä suurimpien lehtien pääkirjoitustasolla.
• Etanolin ja bensan sekoituksella käyvät autot saavat helpotuksia veroista ja ruuhkamaksuista (tosin riippumatta siitä, mitä tankkiin pannaan).
• (Lisäys 2.5.:) Puistoissa ja etenkin muilla yleisillä paikoilla on penkkejä, joille voi istua. Siis siitä huolimatta, että niille saattaisi istua joku ei-toivottu kansalainen, kuten Suomessa tunnutaan ajattelevan.
  

Näköjään Hesarissakin oli huomattu Tallinkin kertakäyttöastiat uusilla Tallinnan-laivoillaan. Yritys joutui taas aika outoon valoon: "Eihän kukaan ihmettele sitäkään, että McDonald'sissa syödään pahviastioista." Ai ei vai?

Jouduin viime vuonna kulkemaan Suomenlahden yli, ja lähetin samasta aiheesta palautetta; tuntuihan vielä vuonna 2007 ihmeelliseltä joutua syömään kertakäyttöastioista, tai jättää syömättä. Sain vastauksen (12.9.2007), jossa sanottiin muun muassa:

Tallink Starin aloittaessa liikenteen, yrityksemme johto teki päätöksen ottaa kertakäyttöastiat aluksella käyttöön, koska laivalla on vallitsevana itsepalvelukulttuuri. Ainoastaan Starin a la carte ravintolassa ja Frist Classissa on ruokailuvälineet. Olen antanut palautteestanne tiedon yrityksen palveluvastaaville ja asia ollaan ottamassa uudelleen käsittelyyn. Eri vaihtoehtoja tutkitaan ja asia pyritään ratkaisemaan lähiaikona.

Nähtävästi asia sitten ratkaistiin väärin.

Laivamatkailulla on Tallinkin pahvilautasten lisäksi tunnetusti muitakin ongelmia, enkä nyt tarkoita ördääviä suomalaisia tai kasaridiskoa.

Hiilidioksidipäästöt per henki ovat lähes lentomatkailun tasolla. Tosin vertailu on isojen lauttojen osalta vähän epäreilu, koska samalla kulkee rahtia. Laivojen polttoaineen rikkipitoisuus on liian korkea. Kierrätyksestä tai edes lajittelusta ei näemmä ole kuultukaan edes ruotsinlaivoilla, vaikka sekä Ruotsissa että Suomessa se joten kuten osataan. Miten se oli niiden harmaiden vesien kanssa? Unohtui Vikingiltä kysyä kun matkustin.

Ehkäpä Tallinna–Helsinki-rautatietunnelissa olisi sittenkin järkeä.

Nyt olisi tilausta sellaiselle keittokirjalle, johon voi syöttää hakuehtoina kaapista löytyvät ruoka-aineet, ja keittokirja sitten kertoisi, mitä ruokaa niistä saa tehdyksi ja miten, ja mitä muita aineita tarvitaan.

Yksinkertaisimmillaan tämä voisi olla tavallisen kirjan hakemisto ruoka-aineittain järjestettynä, mutta vähän monipuolisemman saisi reseptitietokannasta, johon voi tehdä erilaisia hakuja.

Onko tällaista jo olemassa? Jos ei, miksei? Jos on, missä?

(Raadoista tehtäviä ruokaohjeita ei nyt oteta lukuun; johan Pravdakin tietää kertoa, että globaalin ruokakriisin yhtenä syynä on kiinalaisten ja intialaisten kasvava lihanhimo. Menee ihan suotta energiaa, vettä ja viljelyalaa hukkaan, kun tarvitaan valtavia määriä mm. soijaa lihakarjan rehuksi. Sellaiseen ei kertakaikkiaan olisi varaa, Suomessakaan.)

Myönnän auliisti, että tuo ei ehkä ollut blogaamisen historian seksikkäin otsikko. Mutta etene, oi kertomukseni, sillä tämä vanheneva setä viipyy liiaksi sivuseikoissa.

Kerrotaanpa ensin yksi pieni seikka, joka liittyy otsikon aiheeseen. Kuulin lauteilla Leon kanssa ollessani, että valtio subventoi suoraan yli kahtakymmentä lentokenttää Suomessa; käytännössä lähes kaikkia hajasijoitettuja pikkukenttiä. Siis muun muassa sen lisäksi, että kerosiini on verotonta. Kentät eivät pysyisi edes hengissä omalla liiketoiminnallaan, mutta silti VR Osakeyhtiöllä on isot tuottotavoitteet. Tukien poistaminen ei kuulemma (sanoi joku LVM:n iso viskaali) tule kuuloonkaan. Ja sitten vielä ihmetellään, ettei junamatkailu ole riittävän kilpailukykyistä edes maan sisällä. Tästä valtavasta epäkohdasta puhutaan aivan liian vähän. (Näköjään tosin Soininvaarakin valisti samasta aiheesta.)

Itse selonteosta muutama sana. Siinä oleva kevyen liikenteen osuus puoli sivua 60:stä, vaikka useimmat matkat tehdään kävellen tai pyörällä. Ei mitään ehdotuksia aiheesta.

Päästöjen vähentämistä muka mietitään kovasti, mutta vaikka henkilöautoilun ilmastovaikutus tunnustetaan suurimmaksi, ei valmiuksia sen rajoittamiseen ole. Tekstin hengestä kertoo ehkä seuraava sitaatti.

Liikenteen ympäristövaikutuksia hallitaan kannustamalla kuljetuselinkeinoa vapaaehtoisiin energiasäästötoimiin, logistiikkaa tehostamalla, joukkoliikennettä edistämällä ja yksityisautoilun hiilidioksidipäästöjä vähentämällä.

Siis energian säästäminen on jatkossakin vapaaehtoista, ja yksityisautoilua ei vähennetä. Sillä tiellä mahdollinen yksittäisten autojen päästövähennys nollautuu autojen ja autoilun määrän lisääntymisellä. Paperissa todetaan keskustalaiseen tyyliin, että "henkilöautoilulle ei käytännössä ole vaihtoehtoa alueilla, joilla ei ole riittävää joukkoliikenteen tarjontaa", mutta jätetään miettimättä, minkälaiset rakenteelliset seikat asiaan vaikuttavat ja miten joukkoliikenteen tarjontaa ja kysyntää(!) voisi lähteä kasvattamaan.

Lentoliikenteen kasvu on tunnetusti ilmastonäkökulmasta täysin kestämätöntä. Mutta mistä puhuu liikennepoliittinen selonteko? Uuden, Helsinki-Vantaata täydentävän lentokentän rakentamisesta pääkaupunkiseudulle!

Selonteossa panostukset raideliikenteeseen on liian vähäiset, autoetuun ei uskalleta puuttua, eikä sitäkään viitsitä pohtia, miksi linja-autoliikenteen kysyntä on laskenut yksityisautoilun hyväksi, vaikka näin todetaan tapahtuneen. Vain pari esimerkkiä mainitakseni.

Ja kaikkien on vaan muka edelleen ja varsinkin tulevaisuudessa päästävä omalla autollaan. Hullujen puhetta, jopa Kehä kolmosen avarammalla puolen.