Kuvaus: Huomioita tiedotusvälineiden sisällöistä
Syötteet ja niiden käyttö
Monilla on tapana lukea kaikki blogit ja uutiset uutisvirtojen eli -syötteiden avulla. Sanasto vähän hakee paikkaansa, mutta moni tietää, mitä tarkoitan, jos sanon RSS tai Atom. Niistä lopuksi pari sanaa lisää.
Kun seurattavia blogeja on liki pari sataa ja uutisvirtoja pari kymmentä, päivittäisen informaation määrä on valtava. Ehkä sairastun infoähkyyn joku päivä. Joka tapauksessa tiedon määrää ei voi hallita mitenkään järkevästi, ellei syötelukija (aggregator) organisoi ja esitä sitä järkevästi. Lukimen valinta onkin tärkeää. Oma valintani on Akregator, mutta se nyt ei ole tärkeää.
Tiedotusvälineiden osalta tärkeää on syötteiden tarjoaminen. Jotkut osaavat sen ja toiset eivät.
Vihreän langan www-sivut kokivat juuri jonkun uudistuksen, mutta avautuneet sivut ovat paitsi sekavat, niiden syötteet ovat aivan solmussa. Ja alkeellisin juttu, www-sivujen metatiedoissa oleva, syötteiden osoitetta mainostava link-tagi puuttuu kokonaan. Niinpä selaimet ja muut ohjelmat eivät löydä mitään syötettä sivuilta. Blogien syötteet ovat rikki. Eikä mistään oikein käy ilmi, mitä juttuja syötteisiin tulee. Joku koostesivu aiheesta voisi olla paikallaan. (Jos sivulla olisi palautelomake, olisin kertonut tämän suoraan toimitukseen. Terveisiä vain!)
Ylellä asia on tehty hyvin. Lukimeensa saa poimia haluamansa syötteet (esim. pääuutiset, ulkomaiden uutiset, ampumahiihto) koostesivulta. Niinpä esimerkiksi urheilu-uutisia ei tarvitse seurata, jos ei halua.
Hesarissa tätä etua ei ole, vaan kaikki uutiset ovat samassa syötteessä. Hankaloittaa elämää, sillä esimerkiksi urheilu-uutisten otsikoista ei usein tiedä ilman kontekstia, mistä on kyse, vrt. aiempi kirjoitukseni. (Korjaus 29.4.:) Ja kuten alemmissa tapauksissa, myös Hesarin syötteet ovat saatavissa osastoittain. En ollut huomannut niitä, koska selain löytää sivuilta vain yhden, sen pääsyötteen.
(Korjaus 28.4.:) HBL:n syötteet ovat mukavasti osastoittain, mutta täytyy vielä perehtyä asiaan, ennen kuin puhun lisää läpiä päähäni. Joka tapauksessa otsikon alussa on vielä joka jutussa selvennys, mille osastolle tai aihepiiriin juttu kuuluu.
Syötteiden osalta esimerkillinen tiedotusväline on Dagens Nyheter, jonka sivuilta selain löytää heti 19 syötettä. Voi valita esimerkiksi tärkeimmät uutiset, politiikan, kulttuuriuutisten koosteen ja niin edelleen. Kulttuuri jakautuu puoleenkymmentä lajikohtaista syötettä, ja saapa urheilustakin jalkapallon erikseen. Jokaiselle jotakin.
Keksin muuten juuri idean www-sivuja rustaaville mediataloille: räätälöitävät syötteet. Moni varmaankin lukee syötteensä kömpelöiden käyttöliittymien kautta, (kuten Firefoxin Live Bookmarks tai kannettavat päätelaitteet), joten olisi kätevää saada kaikki valitsemansa yhden tiedotusvälineen tai mediatalon syötteet yhdeksi. Yksi osoite, johon voi valita haluamansa uutiset. Teknisesti hyvin helppo toteuttaa. Tavallaan kyllä selaimen kautta käytettävä lukijaohjelma (kuten Bloglines tai Google Readers) ajaisi lähes saman asian, mutta ei aivan.
Vielä pari sanaa syöteformaateista, kuten aluksi lupasin. Monille tuttu kirjainyhdistelmä on RSS, joka on eräs tarkoitukseen tehty XML-formaatti. Se on kuitenkin tehty ennen blogi-ilmiön yleistymistä, eikä siksi sovi kunnolla tarkoitukseensa. Se ei myöskään ole standardi. Samantyyppinen, mutta parempi ja pidemmälle standardoitu formaatti olisi Atom. Sitä kannattaa käyttää, vaikkei se olekaan niin suosittu.
3 kommenttia
Äiti, äiti, äiti
Tänäisessä Hesarin kirjoituksessa "Vauvojen väkivaltainen kohtelu yleistyy" oli taas ilmeisesti mielletty vanhemmuus ja äitiys synonyymeiksi. Muuta vanhemmuutta ei kai olekaan. (Enkä nyt puhu siitä, että juttu oli muutenkin huonosti kirjoitettu, ja otsikon tietokin on jo jutun perusteella ilmeisesti pelkkää mutua.)
"Äidin ja lapsen suhde on vauvalle tärkeä. Jos äiti ei kykene huolehtimaan lapsesta, lapsi tarvitsee korvaavaa hoitoa ja äidit tukea." Ja niin edelleen, ja niin edelleen.
Tietysti tämäkin kirjoitus kertoi lähinnä ongelmaperheistä ja -tapauksista, joissa tuleva isä on varmaan kadonnut maisemista ennen kuin raskaustesti on ehtinyt plussaa sanoa. Mutta silti vähän ikävää, että joku ihmeen hegemoninen äitidiskurssi kattaa lähes koko vanhemmuudesta käytävän keskustelun.
Naistutkimus on aiheellisesti todennut jo kauan sitten, että yhteiskunnassa mies on normi ja nainen ei-mies, ja että vain naisella on sukupuoli, ihminen on mies. Vanhemmuudesta puhuttaessa asetelma heittää häränpyllyä, tai ehkä sittenkin kyse on samasta ilmiöstä: lapsen vanhempi on äiti, ja jos puhutaan isästä, se liittyy jotenkin essentiaaliseen mieheyteen. Tai jotain. Vanhemmuutta lienee mahdotonta käsitellä samaan aikaan sukupuolineutraalisti sekä sukupuolisensitiivisesti.
Sitä paitsi luulin, että esimerkiksi perheväkivaltaisuutta ja muita ongelmia esiintyy myös esimerkiksi ihan tavallisissa, "hyvinvoivissa" (=keltapäivälehdistön termi hyvätuloisille) espoolaisperheissäkin, eikä niitä siksi olisi aihetta marginalisoida sosiaalitapausten ongelmiksi.
Saman lehden mielipidesivulla on ollut varsinainen kirjoitussarja äitiyden raskaudesta, josta onkin todella syytä puhua.
Täysipainoiseen isyyden haasteista ei sen sijaan varmaan tarvitse puhua, sillä ne ovat harvinaisuudessaan täysin marginaalisia ilmiöitä. Tämänhän todistaa jo saman lehden toinen juttu ns. "lapsisakosta", naisten palkkakehityksen kuopasta: "isät hoitavat lasta kotona yleensä vain kolme viikkoa tai vähemmän". Siis mikä niitä isiä vaivaa?
ei kommentteja – lisää kommentti