Vihreät saa usein kritiikkiä kokoomuksen puisto-osastona tai muuten vain porvaripuoluiden apulaisena hallituksessa toimiessaan.

Vihreiden näkökulmasta tilanne on hankala: eihän pienpuolue voi kuin vikistä, jos kaksi suurta päättävät viedä. Tai ainakin mennessä joutuu myymään pari mummoa. Vihreät poliitikot joutuvat myös puolustelemaan huonoja päätöksiä – tapauksesta riippuen oman arvomaailmansa vastaisesti – hallitussovun tai puoluekurin nimissä. Tilanne on varmaan heille rasittava. Mutta itsepähän paikkansa valitsivat sanoen, että oppositiosta vaikuttaminen on vielä hankalampaa. Niin onkin.

Mutta yhtä asiaa en enää jaksaisi kuunnella. Lähes jokaisessa Vihreän langan tai muiden lehtien vihreitä haastattelevassa lehtijutussa tai ihan vain illanvietoissa vihreät vastaavat kritiikkiin samalla kaavalla:

"Ynnynnyy ei me mitään porvareita olla sitäpaitsi demarihallitus teki paljon oikeistolaisempaa politiikkaa kun poisti varallisuusveron ynnynnyy."

Lapsellista. Huono argumentti. Eivät huonot tai väärät päätökset sen paremmiksi muutu siitä, että demarit tekivät vielä huonompia ratkaisuja. Ei oma kilpi siitä kirkastu, vaikka tuhannennen kerran osoittaisi demarien takin sisäpuolelta siniseksi. Demarien viimekertainen hallituspolitiikka kyllä kaipaa suomintaa, muttei siihen vertaamalla oma politiikka parane.

Eikä tähän liity mitenkään se, ettei nykyisistä oppositiopuolueista ole mihinkään.

Odotan innolla perintöverojen poistoa ja osinkojen verokevennyksiä, tuloveronalennuksista puhumattakaan. Ei varmaan erikseen tarvitse korostaa, että nämä kaikki kasvattavat tuloeroja entisestään. Suurituloisten verot ovat jo nyt jälkeenjääneitä, koska heillä on usein mahdollisuus ottaa tulonsa kevyesti verotettuina pääomatuloina.

En muuten nyt toista sitä, mitä joku kansantaloustieteen proffa sanoi Hesarissa (mielipide 23.4.2008) automaattisten vakauttajien (veroprogressio ja tulonsiirrot) unohtamisesta. Hyvä pointti. Lama-aikoja odotellessa.

Kriitikon on silti rehellistä huomauttaa, etteivät kaikki vääryydet ole vihreiden syytä, ja myös hyviä asioita on saatu aikaan. Silti myötätuntoni on vähissä, kun n:nnen ydinvoimalan lupapaperissa tai yliopistot yksityistävässä päätöksessä kiiltää kohta kahden vihreän ministerin puumerkki. Vai kiiltääkö? Cronberg näyttää löytäneen eriävä mielipide -nimisen instrumentin (tapaus lex Nokia). Hyvä!