A-Studio ja eläinoikeusihmiset julkaisivat järkyttävää kuvamateriaalia suomalaisilta eläintehtailta – sikaloista, kanaloista ja broilerikasvattamoista. Maatalousministerin tytär Hanna-Maija Anttila allekirjoitti eläinten huonon kohtelun toteamalla (Hesarin mukaan), että "kuvissa ei ole mitään sellaista, mitä siellä ei pitäisi olla". Kuten raatoja, toisiaan syöviä eläimiä, liian ahtaita elintiloja ja kaikkea sellaista. Anttilan mukaan suurin vääryys oli, että heidän tilalleen on tunkeuduttu näitä kuvaamaan, ja hän tekikin rikosilmoituksen.

Ministeri Anttila taas ymmärtää varmaankin jäävätä itsensä, jos eläinten kohtelu tai sikatilat tulevat muodossa tai toisessa hallituksen käsittelyyn.

Kuvat ja videot vuosilta 2006 ja 2007 on nähtävissä osoitteessa tehotuotanto.net. Kannattaa tutustua, jos vatsa kestää. Jos ei kestä, ei pitäisi kestää syömistäkään.

Toivottavasti yhä useammat viettävät kinkutonta joulua.

Eduskunnan apulaisoikeusasioitsijalta tuli odotetusti pyyhkeitä poliisin toiminnasta Smash Asem -mielenosoituksesta.

Tiedotteen (sivulta myös linkki itse ratkaisuun) moitekohtia ovat ainakin seuraavat:

• poliisi painotti liikaa toiminnan tehokkuutta perusoikeuksien turvan kustannuksella
• poliisin saarto- ja muut operaatiot olivat kestoltaan ja laajuudeltaan liian massiivisia; liian monen oikeuksia loukattiin ilman kunnon syytä; suhteellisuus- ja tarpeellisuusperiaatteet olisi pitänyt muistaa
• poliisi tulkitsi poliisilakia liian laajentavasti perustellessaan sillä eristettynä olleiden henkilöntarkastukset
• poliisi otti henkilöitä kiinni ilman kunnollisia perusteluita (useampi moite)
• lisäksi poliisi sähläsi joidenkin tällaisten tapausten kohdalla, ja asianosaiset pääsivät vapaaksi vasta seuraavana päivänä
• poliisin käskyjen määrääjää ei kaikissa tilanteissa voitu selvittää, jolloin myös niiden perusteet jäivät epäselviksi joissakin tapauksissa
• kiinniotettuja nöyryytettiin paitsi pitämällä näitä bussiin nippusitein kahlehdittuna yli pari tuntia, myös pakottamalla tekemään tarpeensa kädet sidottuna muiden katsellessa bussin lattialle, ja muutenkin kiinniotettujen kohtelussa oli puutteita
• anonyymit jouhat ovat ongelmallisia, koska perustuslain takaama oikeus vaatia virkamiehelle rangaistusta ei toteudu.

Lainaan vielä yhden "hauskan" sitaatin ratkaisusta, joka kuvastaa poliisijohdon logiikkaa:

Pidän ensinnäkin ongelmallisena klo 20:n aikaan tehtyä linjausta siitä, että "hajaantumiskäskyn antamisen jälkeen käskyn laiminlyöneille rikosnimike on mellakka". Mellakan tunnusmerkistöön nimittäin kuuluu myös osallistuminen teoilla väkijoukon toimintaan. Korostan muutoinkin, että mellakkarikoksessakin rikosepäilyn tulee kohdistua yksilöön ja on oltava konkreettisia syitä epäillä juuri hänen osallistuneen teoilla väkijoukon toimintaan.

Viimeistään tämän ratkaisun jälkeen voitaneen pitää toteen näytettynä, että poliisi on toiminnassaan kiinnittänyt liikaa huomiota omaisuuden suojaan, oman toimintansa tehokkuuteen ja muutenkin omiin valtuuksiinsa jättäen ikävästi ja mielivaltaisesti huomioimatta ihmisten perusoikeudet.

On tietenkin selvää, että yhteiskunnallisen konfliktin sattuessa – jollaisesta tavallaan räväkässä mielenosoituksessakin on kyse – poliisin täytyy punnita eri oikeushyviä ja miettiä näiden välinen tasapaino. Toivottavasti jatkossa toiminnan painotukset ovat enemmän – myös mielenosoittajien – perusoikeuksien puolella.

Kertauksen vuoksi tekstiä ja kuvia itse tapahtumista löytyy esimerkiksi täältä.

Maailma.net kertoo, että yritys kytkeä EU:n laajuisesti autojen verotus niiden päästöihin on vastatuulessa. Asiasta päätetään 4. joulukuuta, ja puheenjohtajamaa Portugali on esittämässä, että asiassa voitaisiin joustaa maakohtaisesti, koska huomattava osa jäsenmaita vastustaa ajatusta. Mielipuolista, varsinkin ottaen huomioon, että jopa useat autovalmistajat kannattavat ajatusta.

Suomessahan hallitus jo päätti porrastaa autoveron auton päästöjen mukaan. Toteutus vain meni pieleen; suurin ongelma oli päästörajojen jättäminen niin korkealle, että käytännössä melkein kaikkien autojen hinnat laskevat ja kokonaisvaikutus autokannan päästöihin on kasvattava, vaikka muuta muka tavoiteltiin.

Samaan hengenvetoon voisin pahoitella, että työsuhdeautoiluun ei ainakaan vielä uskalleta puuttua. Ylen mukaan työsuhdeautojen verotusarvot on vahvistettu, eikä merkittäviä muutoksia tullut. Edellä mainittu verouudistus otettiin huomioon, ja joku marginaalinen käyttömaksu tuli päälle. Työsuhdeautojen määrän kerrotaan olevan jatkuvassa nousussa. Ongelmahan siis on se, ettei monia autoedun käyttäjiä kiinnosta vähääkään autoilun kustannukset, koska niitä ei tarvitse itse maksaa. Niinpä auton käyttöön kohdistuvat korotukset rokottavat osittain vääriä tahoja.

Odotellessani, että maan hallituksen pienimuotoinen puuhastelu ja jopa haitalliset sekoilut (kuten turve, autovero, Vuotos) energia-asioiden ympärillä muuttuisivat joksikin muuksi, listaan muutaman pienen ja keskisuuren yksityiskohdan aiheesta energiankulutus. Ei missään järjestyksessä.

→ Miksi Helsingissä Pasilan aseman yläkertaan johtavat liukuportaat (2x2 kpl) ovat jatkuvasti päällä, yöaikaankin? Aina asemahallin ollessa auki. Raiteille menevillä portailla on ainakin ihan toimiva aikakatkaisu, joten kyse ei liene teknisestä syystä. Tarkoitus ei ole varmaan yrittää lääkitä epäonnistunutta kiinteistöhanketta yrittämällä houkutella asiakkaita yläkerran tyhjiin liiketiloihin, eihän? Koska se olisi nimittäin ihan turha toivo. En tiedä, paljonko yhdet liukuportaat kuluttavat, mutta varmaankaan muutama kilowatti tunnissa ei ole kovin kauas menevä arvaus.

→ Ruuantuotannossa ja -kulutuksessa on syytä radikaalisti vähentää lihan osuutta. Samalla tulee suosia lähellä tuotettua. Ja heille, jotka sanovat heti alkuun, että kasvissyöjien suurkuluttamat soijapavut tuodaan kaukaa, voi todeta, että niin tuodaankin, mutta suurin osa niistäkin menee suoraan eläinten rehuksi. Kuten lääkelehti Lancet toteaa, "sekä keskimääräinen maailmanlaajuinen eläintuotteiden kulutustaso että eläintuotannon aiheuttamien päästöjen määrä pitää saada alenemaan, jotta maatalouden päästöt [jotka vastaavat viidennestä kasvihuonepäästöistä] vähenisivät" (via RaivoRiina).

Lihan kulutuksen vähentäminen onnistuu helpoiten jättämällä liha pois ruokavaliosta, jos ei kokonaan, niin ainakin suurimmaksi osin. Samalla valinnan voi politisoida ja vaatia aina tilaisuuden tullen tarjoamaan ruokaa, joka on valmistettu muita ravinnonlähteitä kuin lihaa käyttäen.

→ Autoilijat voisivat – paitsi tietysti jättää autonsa kotiin, tai vielä mieluummin, autokauppaan – miettiä ajotapaansa. Tämä koskee erityisesti takseja ja busseja, mutta yhtä lailla muitakin. Ensinnäkin, nopeusrajoituksia voisi noudattaa. Liikennevaloista sanottakoon, että kun valo vaihtuu, ei ole pakko lähteä kaahaamaan niin kovaa kuin koneesta irtoaa. Seuraaviin valoihin ei kannata enää painaa kaasua (ja sitten jarrua), kun ennakoivalla ajotavalla voisi huomata, että se on juuri vaihtumassa punaiseksi. Tai on jo valmiiksi vaihtunut. Ikään kuin monet autoilijat huomaisivat tulevat valot vasta, kun ne on kohdalla. Näitä perusasioita opetettiin ainakin viime vuosikymmenellä viimeistään ajokortin kakkosvaiheessa, mutta aika monella tuntuu olevan epäselvyyttä niissä.

→ Tietotekniikka on suuri ja yhä kasvava energiatuhlari. Isojen tietotekniikkatalojen tietokonehuoneessa suurin osa energiasta kulunee, ei suinkaan itse koneiden käyttämiseen, vaan yllättäen jäähdytykseen. Ja kuinkahan tyypillisesti tällaiset talot edes sijaitsevat kaukokylmän alueella?

Palvelinpuolella energiansäästöä voidaan saada aikaiseksi esimerkiksi ottamalla käyttöön dynaaminen prosessorin kellotaajuuden säätö. Suuri osa energiastahan menee prosessoriin tai sen jäähdytykseen. Silloin kuin koneella ei ole kuormaa, on ihan turhaa pitää koneessa korkeaa kellotaajuutta. Linuxissa tämä ominaisuus tunnetaan nimellä CPU frequency scaling, mutta eiköhän muillekin käyttöjärjestelmille jotakin löydy. Joillakin laitevalmistajilla toiminnallisuus on kuulemma vielä käyttöjärjestelmääkin alemmalla tasolla. Joka tapauksessa, kun prosessorin ja muiden komponenttien sähkönkulutus pienenee, myös jäähdytystarve vähenee. Toimii kahteen suuntaan.

Työasemat ovat oma lukunsa. Keskitetyssä ylläpidossa oleviin on tietenkin helpompi tehdä ratkaisuja. Kannattaa vaatia oman talon tietohallintoa selvittämään, miten talon työasemien energiankulutusta voisi vähentää. Saatu säästö sähkölaskussakin voi olla merkittävä. Hankinnoissa on tietenkin panostettava sellaisiin ohjelmisto- ja laiteratkaisuihin, jotka sallivat energiapihiyden.

Tehyläiset saivat ansaitsemansa korotukset. Toivottavasti ei käy niin, kuten O. Soininvaara epäili, että omituinen sopimuksen kohta "tuottavuuteen" eli työvoiman vähentämiseen kannustamisesta vain lisää hoitajien kiireitä.

Itseäni jäi kuitenkin ratkaisuissa ihmetyttämään taas kerran tämä: miksi raha maksetaan kuntien muutenkin pienistä rahamasseista? Kunnallisveroahan, jota ratkaisun seurauksena korotetaan monissa kunnissa, maksavat ihan kaikki (jotka veroa maksavat), samalla prosentilla (joka vaihtelee kunnittain). Vasta valtionvero, jota aletaan maksaa, kun tulot ylittävät tietyn rajan, tuo systeemiin progression, jonka tarkoitus on tasata tulonjakoa.

Miksi valtionverotusta ei siis voisi kiristää ja jakaa saadut tulot kunnille vaikka korvamerkittynä matalapalkka-alojen palkankorotusten maksuun? Miksi kunnallisveron osuutta ei voisi pitää mahdollisimman pienenä ja kasvattaa valtionosuuksia?

Oikea vastaus varmaankin on, että koska hallitusohjelmassa lukee, että tuloveroa alennetaan, ja koska kokoomus ei halua kiristää hyvätuloisten äänestäjiensä verotusta.

Hyvä. Maksetaan sitten pienituloisten palkankorotukset pienituloisten pussista, niin eivät ainakaan pääse tuloerot vahingossa pienenemään.

Ei yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja suurista tuloeroista aiheutuvaa epävakautta poisteta hokemalla, että vastakkainasettelun aika on ohi.

Oletan, että olen ymmärtänyt jotain väärin.

* * *

Aiheesta seitsemänteen, huomaan, että jatkuvassa uutis- ja blogivirrassa eläminen muuttaa ihmistä, ehkä lyhytjänteisemmäksi. Sillä on myös sellainen sivuvaikutus, ettei muista mistä mitäkin on lukenut. Ehkä eilen tai toissapäivänä tai joskus lähiaikoina muistan lukeneeni jostain (blogista?) mainion sitaatin (joka meni muistinvaraisesti näin): "Kiristysyhteiskunnassa eivät kirjastonhoitajat pärjää", jolla viitattiin siihen, ettei ole kestävää, että oikeuksia työelämässä saa vain äärimmäisillä työtaistelutoimilla. Kuka opastaisi minut lähteen äärelle?

Olen aika mykistynyt, kuten tämä blogikin kuolonkorinoissaan.

Perusasiat kaihertavat mieltä. (Ja se aukko leukaluussa, jonka paikalla oli viisaudenhammas.)

Onko oikein yrittää kasvattaa uutta sukupolvea tällaiseen maailmaan? Maailmaan, jonka kuudenneksi parhaimman (eikö kilpailukyky ollut synonyymi paremmuudelle?) maan pääkaupungissa autot yrittävät tahallaan ajaa ihmisten yli, ja jonka kaupunginjohtaja haluaa lisää näitä tappokoneita keskustaan?

Pajunen perustelee autojen lisäämistä sillä, että rahakkaimmat asukkaat tulevat autolla kauppoihin, ja hehän kuluttavat kerralla eniten rahaa. Hän ei ilmeisesti tiedä, että ne muut (kuin autoilijat) tulevat kauppoihin useammin kuluttamaan sitä rahaa. Monet nettikeskustelijat puolustavat tätä Pajusen "järkevää" ideaa. Tämä kokoomuslaisittain järkevä idea onkin järkevä samalla tapaa kuin on järkevää ottaa vielä pari ryyppyä siinä vaiheessa iltaa kun tuntuu, että on juonut jo yhden liikaa.

Ja vaikka Pajunen olisikin oikeassa – ei ole – siinä, että ihmisten kulutus- ja liikkumistottumukset eivät muutu eikä niihin voi eikä pidä kaupungin poliittisin päätöksin vaikuttaa, miten voi olla oikein asettaa elinkeinoelämän lyhytjänteinen etu kaupunkilaisten terveyden, turvallisuuden ja viihtyvyyden edelle? Kaupunginjohtajan pitää toki ajatella asemansa vuoksi kaikkia näitä, mutta nyt Pajunen on kyllä sen pröystäilevän marginaalijoukon asialla kaikesta muusta välittämättä.

Kokoomuslainen Pajunen elää jossain 80-luvulla. Hän ei ole havahtunut siihen todellisuuteen, että ilmastonmuutokseen varautuminen (mm. torjumalla sitä) ensinnäkin täytyy joskus aloittaa ja toisekseen tarkoittaa ehkä jopa kaupunkirakenteen muuttumista ja ainakin kestämättömän autoilun ja kenties muunkin kulutuksen radikaalia vähenemistä. Hän puolustaa omaa äijäsukupolveaan ja -viiteryhmäänsä ja sen lyhytnäköisiä etuja. Niihin voidaan lukea myös pohjaton mukavuudenhalu ja papukaijan tavoin toistetut mantrat siitä, kuinka lapsiperheet tarvitsevat autoa kaupungissakin kuskatakseen ruuat kaupasta ja lapset harrastuksiin.

Edellä mainittua mantraa toistavilta usein unohtuu, että kyse on valinnoista. Onko pakko muuttaa Tuusulaan, josta katsottuna kaikki (ainakin Helsingissä sijaitseva työpaikka) on kaukana ja vain auto- tai harvaan liikennöidyn bussimatkan päässä? Onko pakko äänestää sellaisia poliitikkoja, jotka ajavat alas lähipalvelut ja joukkoliikenteen, ja hyväksyä näitä ratkaisuja silloin kun niitä tehdään? Kysehän on sekä yhteiskunnan rakenteista että omista valinnoista. Jälkimmäisiin on suhteellisen helppoa vaikuttaa, edellisiin aika hidasta, muttei mahdotonta.

Seuraavat sukupolvet tulevat tuomitsemaan meidät. Vaikka perintöverosta ei kohta olekaan mitään jäljellä.

Hallitus ilmoitti eilen uudistavansa autoverotusta. Vähäpäästöisten autojen verotus kevenee ja isopäästöisten kiristyy. Vanhanen kirjoittaa nettipäiväkirjassaan: "Kovimpien 'syöppöjen' hinta nousee kymmenillä tuhansilla euroilla eli niiden kauppa toivottavasti loppuu kokonaan ja vastaavasti vähäpäästöisimpien autojen hinta alenee tuhansilla euroilla."

Toivon todella, että lupauksen alkuosa pitää paikkansa ja kiitän hallitusta, jos näin käy.

Sitten kielteisiin puoliin. Verouudistuksen on laskettu keventävän verotuloja 260 miljoonaa euroa ensi vuonna. Voidaan siis todeta hallituksen ojentavan 260 miljoonaa euroa yksityisautoiluun. Miksi? Miksei samaa summaa käytetä johonkin kipeämmin rahantarpeessa olevaan? Mieleen tuli ensimmäisenä hoitajien palkat ja joukkoliikenne.

Jos keskeisimpänä perusteena uudistukselle olisi todella ilmastonsuojelu, kaiketi autoverouudistuksen olisi voinut tehdä myös vaikkapa niin, että sen nettovaikutus verokertymään olisi nolla euroa tai jopa positiivinen. Eikö? Onko joku laskenut uudistuksen ilmastovaikutukset?

Toisena perusteena uudistukselle on mainittu autokannan uudistaminen, millä ilmeisesti tarkoitetaan lähinnä piristysruisketta autokaupalle ja -teollisuudelle. Tätä voidaan tuskin pitää ilmastotekona. Vai luuleeko joku, että vanhat autot poistuvat käytöstä? Ehei. Varmaankin jäävät kakkosautoiksi tai sitten ne myydään ulkomaille jonkun muun maan päästökiintiötä rasittamaan.

Radiouutiset kertoivat eilen hallituksen kyllä varautuneen siihen mahdollisuuteen, että autokanta kasvaa liikaa. Tällöin kysymykseen voisi tulla polttoaineveron korottaminen. Miksei tätä tehty saman tien? Ei mitenkään riitä, että autojen päästöt näkyvät vain hankintahinnassa. Ehdottomasti niiden pitäisi näkyä myös entistä suurempina käyttökuluina. Ja kyllä, näköjään ajoneuvoverokin olisi muuttumassa päästöperustaiseksi. Mutta vasta vuonna 2010.

Cronberg jeesusteli sanomalla, ettei kenenkään enää pidä moittiman hallitusta toimettomuudesta ilmastonmuutoksen edessä. Hyvä että jotain tekevät, ei siinä mitään. Vähän vain pelkään, että tämäkin on "väärin sammutettu".

Erikseen on pitänyt jo pitempään kirjoittaa siitä, että vapaa autoetu pitäisi poistaa kokonaan. Onhan älytöntä, että henkilön (bensan muodossa maksettu) palkka on sitä suurempi, mitä enemmän tämä ajaa autollaan. Autoedun verotusarvo on myös suhteettoman pieni huomioiden sen aiheuttamaan haittaan. Autoedun ongelma on myös siinä, ettei auton käyttöön perustuvat maksut, kuten bensavero, vaikuta juuri mitenkään ajokäyttäytymiseen. Ne kun jäävät työnantajan maksettavaksi.

Vihreiden puoluehallitus taisi tosin jo sanoa jotain tästä aiheesta vähän aikaa sitten. Hyvä. Sitten vain tuumasta toimeen.