Eduskunnan sähköpostipalvelu on tunnetusti epäluotettava. Kansalaisten ja muiden ihmisten lähettämät viestit hukkuvat roskapostinsuodatukseen. Tästä on viimeksi kertonut HS:n mielipidesivulla (22.10.2007) eduskunnan kanslian atk-päällikkö Leskinen.

Sen sijaan, että viestit torjuttaisiin vastaanottovaiheessa (mistä syntyisi lähettäjälle lähes ymmärrettävä virheilmoitus), roskapostiksi epäillyt viestit siirretään käyttäjien "karanteeniin", kaikkien muiden roskapostien joukkoon, kertoo Leskinen. Käytännössähän tämä tarkoittaa sellaista stealth blockingia, jonka torjumista viesteistä lähettäjä ja vastaanottaja eivät tule koskaan tietoiseksi. Sitä taas voidaan pitää perustuslain näkökulmasta vähintäänkin ongelmallisena: "Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä". On merkillepantavaa, että näin toimii nimenomaan eduskunta, joka on säätänyt tämän lain.

Olisi mielenkiintoista kuulla arvioita järjestelmän aiheuttamien väärien positiivisten määrästä.

Leskisen kertoman mukaan aiemmin asiasta huomauttanut henkilö oli myös lähettänyt hänelle postia, ja tämä posti oli joutunut karanteeniin: "Syynä oli ilmeisesti viestin lopussa oleva mainos." Tästä voidaan päätellä, että eduskunnan roskapostintorjunta on aivan yliherkäksi säädetty. Huomattakoon vielä, että tietosuojavaltuutettu (vai kuluttajavirasto? en löydä nyt viitettä) on nimenomaan linjannut, että roskapostina ei pidetä sellaista viestiä, jonka alareunaan on lisätty mainos, jos tämä viesti oltaisiin lähetetty ilmankin sitä mainosta.

No, osataan sitä muuallakin. Kirjoitin juuri vähän teknisempään blogiini Saunalahden vastaavista edesottamuksista.

Kirjoittaja teki juuri tietojenkäsittelytieteen kandityönsä roskapostintorjunnasta näkökulmanaan suuren organisaation laajan käyttäjäkunnan palveleminen ja aikoo ehkä jatkaa siitä joskus graduksi jos löytää ohjaajan, vink vink.

Kiukuttaa vietävästi. Aiemmin Ylen sivuilta saattoi nähdä ainakin uutiset ja joitakin ajankohtaisohjelmia. Nyt ilmeisesti kaikki videosisältö (ainakin ne, joita olen yrittänyt katsoa) on siirretty johonkin uuteen Areena-nimiseen palveluun. Palvelussa on uutta se, että videot on saatavilla ainoastaan Windows Media -tiedostomuodossa. Siinä on taas se vika, että se toimii lähes ainoastaan Microsoftin käyttöjärjestelmin varustetuilla koneilla. Meiltä muiden käyttöjärjestelmien käyttäjiltä jääkin sitten näkemättä. (Mäkkäreistä en tiedä.)

Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun Yle mokaa tässä asiassa. Edellisen kerran täsmälleen samasta asiasta oli kyse silloin, kun Yle avasi uuden ja kuulemma hienon palvelunsa Elävän arkiston. Sinnekään en ole päässyt.

Perusteena valitulle politiikalle on esitetty DRM, Digital Restrictions Management. Kritiikkiinkin on vastattu jo valmiiksi, mutta siitä ei ole otettu opiksi. Mihinköhän vielä voisi purkaa kiukkua, kun palautteen pulauttaminenkaan ei yhtään helpottanut:

Aivan uskomatonta, että julkisen palvelun velvoitetta täyttävä Yleisradio sorsii kaikkia muita paitsi Windows-käyttäjiä! Voi kenties pitää paikkansa, että "[Windows Media] -sisältö toimii suurimmalla osalla käyttäjistä heti ja ilman uusien ohjelmistojen lataamista", mutta niin toimi aiemmin käytössä ollut Real Mediakin.

Mikä pahinta, nyt käytettyä formaattia ei voi osa käyttäjistä saada näkyville edes lataamalla uusia ohjelmia. Näitä ohjelmia kun ei ole saatavissa useimmille käyttöjärjestelmille.

Käsittämätöntä politiikkaa. Myisin televisioni ja lakkauttaisin TV-lupani tänään, jos minulla sellaiset olisi. Edes uutisia ei voi enää netitse katsoa.

Yle on rähmällään DRM-uskovaisen tekijänoikeusmafian edessä. Hävetkää.

On tietysti silkkaa sattumaa, että Yleisradion toimitusjohtajana toimii nykyisin Mikael Jungner, jonka edellinen työpaikka oli Suomen Microsoftilla.

Jotta tähän tulisi jotain rakentavaa, linkitetäänpä Electronic Frontier Finlandin laatima, erinomainen ohje videotiedostomuodon valinnasta.