Taas näitä kokemuksia, jotka vain saavat ymmälleen joidenkin ihmisten maailmankuvasta.

Eilisen Hesarin mielipidesivulla joku nimby kirjoitti, kuinka on niin kauheata, kun Helsingin Paavalin kirkon vieressä olevaa puistoa käytetään "asiattomasti" eli puisto on täynnä "niin sanottuja laitapuolen kulkijoita". Kirjoittajaa oikein, hellanlettas, nolostuttaa, kun kutsuessaan ystävänsä luokseen tälle jää ensivaikutelma törkypuistosta.

Hänen mielestään ei "olisi yhtään haitaksi, jos myös poliisi kävisi paikalla hieman nykyistä useammin esimerkiksi heittämällä pahimmat möykkärit pois". Siis anteeksi, MITÄ? Minne pois? Missä nämä "möykkärit" arvon herra Lehdon mielestä sitten saisivat olla? Pitäisikö heidät kuskata kruunun kyydillä jonnekin Seilin saaren tyyppiseen paikkaan, josta ei saa paluulippua?

Tiedämme, että poissa-silmistä-poissa-mielistä-nollatoleranssilinja, jota on harjoitettu esimerkiksi New Yorkissa, Tampereella ja nyt Kiinassa olympialaisten alla, siivoaa kyllä "ongelmat" kantakaupungin hienohelmojen näköpiiristä – lähiöihin. Onko se sitten parempi?

Sitä paitsi, kaupunkien järjestyssäännöt korvanneessa järjestyslaissa oikein sanotaan, että päihteiden nauttimiskielto "ei liioin koske alkoholijuoman nauttimista puistossa [...] siten, että nauttiminen sekä siihen liittyvä oleskelu ja käyttäytyminen ei estä tai kohtuuttomasti vaikeuta muiden oikeutta käyttää paikkaa varsinaiseen tarkoitukseensa." Mielipidekirjoittajalla ei liene määrittelymonopolia sille, mikä on puiston varsinainen käyttötarkoitus. Mihin perustuen hän siis haluaa pultsarit kärrättäväksi pois?

Olen asunut aivan kyseisen puiston vieressä ja minusta se on oikein viihtyisä. Olenkin siellä usein istuillut, harjoitellut tulikeppien pyöritystä ja mitä milloinkin. Ja antanut myös muiden nauttia puistosta, omalla tavallaan.