Moi. Mä en olisi ehkä reagoinut tuohon ihan noin... Yliopistolla on tuhansia ihmisiä töissä, kyllä kai heidän työsuhdeasioidensa hoitaminen vie aikaa eli vaatii useiden ihmisten työpanoksen. Hyvä ja riittävästi resursoitu henkilöstöhallinto nimenomaan tukee niitä, joiden tehtävänä on tutkimus ja opetus. Yliopiston työntekijät ansaitsisivat sen, että yliopisto toimisi kuin "oikea työpaikka" työnantajatoiminnan ja henkilöstön suhteen. Hallinnon keventäminen ei saa tarkoittaa sitä, että pienempi määrä ihmisiä tekee entistä enemmän töitä. Ja henkilöstöhallinto _on_ vaativaa asiantuntijatyötä ainakin silloin, kun puhutaan sopimuskysymyksistä, niinkuin tuossa ilmoituksessa... Näin minä sen näkisin.

Toki näinkin. Mutta on se toisaalta ihmeellistä, että samaan aikaan kun vaaditaan hallinnon keventämistä, vaativan (ja muuten myös tutkimus- ja opetushenkilöstöllä teetettävän!) hallinnollisen työn määrä jotenkin kummasti lisääntyy, ja sitä tekemään on pakko palkata lisää väkeä hallintoon, jota piti keventää, eikun... ehkä tässä ollaankin ikiliikkujaa keksimässä.

Eikä tämä piruilu oikeastaan kohdistu yliopistoon sinänsä. Mä taisin olla meistä se, joka on töissä yliopistolla ja jota ihan oikeasti kiinnostaa joskus jopa omakohtaisesti se, että henkilöstöpolitiikka toimii myös käytännössä. Ja kyllä: yliopisto työnantajana on ollut kohdallani kelvollinen. Mitä nyt byrokratiaan meinaa välillä hukkua. Pätkätyöputkeakaan ei tarvinnut katsella kuin parisen vuotta.

Mutta en muuten halua, että yliopisto toimii kuin "oikea työpaikka" siinä merkityksessä, että kaikki opit käydään hakemassa niiltä "oikeilta" työpaikoilta eli bisnesmaailmasta. Yksityiseltä sektorilta tulleet johtoportaan edustajat eivät aina tunnu huomaavan, että nimitys Oy Yliopisto Ab oli vitsi, eikä tarkoitettu tulevaisuuden visioksi.

Tähän kohtaan voisin liittää ammoin Hesarin löytämän Thomas Wallgren -sitaatin Ytimestä (1/2007):
"Minut lähetettiin viiden päivän johtajuuskurssille. -- Jopa Helsingin yliopiston mikrotason johtajilta edellytetään sitoutumista valtionhallinnon tuottavuusajatteluun ja ulkokohtaisesti määriteltyyn tuloksellisuuteen. Kouluttajamme vastaus kysymykseen erään johtamismallin soveltuvuudesta yliopistomaailmaan oli ytimekäs: 'kokemukset yrityksissä ovat olleet hyviä'."

Mielestäni tämän tyyppisissä kysymyksissä pitäisi kuunnella enemmän yliopistoväkeä. Muistaakseni esim. Heikki Patomäki on esittänyt, että neljännes ministeriöiden niistä viroista, joiden vastuualueeseen yliopistot kuuluvat, sekä neljännes yliopiston keskushallinnon viroista muutettaisiin opetus- ja tutkimusviroiksi.

Olen myös itse työskennellyt projektitutkijana yliopistolla, ja kokemukseni hallinnosta ovat huonoja. Yliopisto ei ole ihan tavallinen työpaikka kaikille tutkijoille, eikä sitä helposti sellaiseksi muuteta. Palkka on etenkin uran alussa vastaavia taitoja vaativaan muuhun työhön verrattuna todella huonoa ja kilpailu tutkimusrahoituksesta kovaa. Hallintohenkilökunta, jolla ei ole kokemusta tutkimustyöstä, ei aina ymmärrä tutkijoiden tarpeita.

En nyt kuitenkaan ota kantaa siihen, tarvitaanko henkilöstöhallinnon puolelle lisää väkeä vai ei, en tunne asiaa.