Marjatta Lehtonen kertoi (HS 28. 8.) jalkakäytäväpyöräilyn vaivaavan Helsingin Hämeentietä. Hämeentie onkin oiva esimerkki paikasta, jossa monetkaan pyöräilijät eivät uskalla ajaa ajoradalla, vaikka pitäisi. Syynä ovat autot ja aikataulujensa sitomat bussit, jotka tekevät vaarallisia ohituksia liian läheltä tai vaihtoehtoisesti roikkuvat aivan perässä kiinni.

Ongelma on rakenteellinen. Siihen on osaltaan vaikuttanut suunnittelukäytäntö, jonka mukaan pyörätiet tehdään aina johonkin sivuun, pois tieltä. Siitä seuraa myös epäselvyyttä väistämissäännöissä, kun pyörä- ja autotiet viimein kohtaavat.

Erillisten ja varsinkin jalkakäytävästä erotettujen pyöräteiden asemesta pitäisikin suosia pyöräkaistoja, jotka olisivat pikemminkin osa ajorataa kuin jalkakäytävää.

Ongelman yksi osa on myös se, että autojen määrän lisäännyttyä kadut ovat käyneet ahtaiksi. Autoille on paikoin varattu useita kaistoja, mutta jalankulkijat ja pyöräilijät pannaan kilpailemaan saman tilan rippeistä, jolloin jalankulku on pelottavaa ja pyöräily takkuista.

Oikea ratkaisu olisi varata jalankululle riittävästi tilaa siirtämällä pyörät ajoradalle omalle kaistalleen. Tilaa voi ottaa parkkipaikoista ja ajoradoista.

Ajoratoja kaventamalla saataisiin myös ylinopeudet kuriin. Samalla pitäisi rajoittaa tarpeetonta yksityisautoilua esimerkiksi ruuhkamaksuin.

[Kirjoitus julkaistiin Helsingin sanomien mielipidesivulla 31.8.2007.]

Suomessa on pitkään vaalittu periaatetta koulutuksen maksuttomuudesta. Riippumatta siitä, miten täydellisesti periaate on käytännössä toteutunut, se on kuitenkin ollut lähtökohtana. Sitä on pidetty tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien edellytyksenä. Koulutuksellinen tasa-arvo taas auttaa pitämään muunkin sosiaalisen eriarvoisuuden joten kuten kurissa. Jyrkistä eroista seuraisi nimittäin yhteiskunnallista epävakautta, jota hillitsemään tarvittaisiin lisää kontrollimekanismeja ja muuta ikävää. Ja niin edelleen.

Nyt, porvarihallituksen aikana, voimme huomata, että maassamme otetaan konkreettisia askelia periaatteen murentamiseksi. Toki kehitys on alkanut jo demarikaudella, ja asiaan ei ole ollut vaikuttamatta valtiovarainministeriön iso pirun Raimo Sailaksen (sd) mielipiteet.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukumaksuista on jo pidempään riidelty asetelmalla ylioppilasliike ja älyköt vs. valtionhallinnon kamreerit ja oikeistopoliitikot. Tilauskoulutus on uudempi asia, josta – näin olen kuullut – Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) onnistui saamaan hallitusohjelmaneuvottelijat, lähinnä kokoomuksen, vakuuttuneeksi. Mihin tarvitsee vihollisia, kun on tällaisia "ystäviä"? Kyseessähän oli siis karkea epäonnistuminen taktikoinnissa. SYL ilmeisesti yritti vastustaa em. lukukausimaksuja ja ehdotti sen sijaan pienempää pahaa ymmärtämättä, että kyllä kaikki tuonsuuntaiset ideat otetaan ilolla vastaan. Kenties SYL yritti päästä eroon siitä stigmasta, että opiskelijaliike aina vastustaa kaikkea. Niin tai näin, pieleen meni.

Sen jälkeen, kun maksujen periminen on onnistuttu rakentamaan sisään yliopistojärjestelmään (avoin yliopisto edustaa jo nyt tätä valitettavaa suuntausta) ja ihmiset ovat ehtineet tottua ajatukseen, ei vaadita kuin napin painallus, niin maksuja aletaan periä kaikilta. Tehtävää päätöstä pidetään tuskin edes kovin poliittisena, vaan sitä tultaneen perustelemaan jollain yliopistojen rahoitukseen tai vastaavaan liittyvällä taloudellisella silmänkääntöargumentilla.

Sitten voidaankin nauttia uusista uljaista rakenteista, joilla luodaan luokkayhteiskuntaa. Toki akateemisuus periytyy vahvasti jo nyt, mutta koulutuksen maksullistamisen jälkeen poikkeukset säännöstä ovat harvinaisia. Eiköhän samalla vielä perintövero poistettaisi kokonaan, niin rikkaimmilla on helpompaa kustantaa jälkikasvunsa yliopistomaksut.

Suomalainen poliisiorganisaatio on selvästi tehostanut tiedusteluaan ja peräti ottanut käyttöön aivan uudenlaisen työkalun: Googlen. Ajatella.

Poliisi on selvästi halunnut selvittää, onko taiteiden yönä luvassa jotain "vaihtoehtoista" toimintaa tänäkin vuonna. Tännekin blogiin on poliisin IP-osoitteesta tultu toistuvasti Googlen hakusanoin "taiteiden yö anarkismi" ja "katutaiteiden yö". Ikään kuin tämän blogin tekstit jotenkin lisäisivät ymmärrystä siitä, mitä mahdollisesti on tulossa. No, pitäähän sitä varmaan jotain yrittää.

Eilen oli kuulemma yksi talonvaltaaja otettu kiinni (vai pidätetty?) tekijänoikeusrikkomuksestarikoksesta epäiltynä. Tätä oli tultu hakemaan noin kolmella poliisiautolla, ja ilmeisesti pidetty yön kiinni. Update: Henkilö on nyttemmin kuuleman mukaan pidätetty epäiltynä tekijänoikeusrikoksesta.

Syynä oli kaikesta päätellen uutuuselokuvien näyttäminen vallatulla talolla (joskaan en tiedä, onko kiinniotetulla mitään tekemistä asian kanssa). Tekijänoikeusmafia lie hermostunut, ja liipasinherkän toiminnan mahdollistava Lex Karpela antaa sille vapaat kädet. Laki on selvästi ylimitoitettu, ja sen nojalla ollaan ampumassa tykillä kärpästä – ja vieläpä ohi.

Viime aikoina muuten monet tahot, kuten TeliaSonera ja Hufvudstadsbladet, ovat viimein heränneet kritisoimaan pöhköä lakia.

Valtaajat kokoontunevat tänään osoittamaan mieltä putkalle noin kahden aikaan. Update: Paikalla oli noin 40 ihmistä ja yksi koira.

Taas näitä kokemuksia, jotka vain saavat ymmälleen joidenkin ihmisten maailmankuvasta.

Eilisen Hesarin mielipidesivulla joku nimby kirjoitti, kuinka on niin kauheata, kun Helsingin Paavalin kirkon vieressä olevaa puistoa käytetään "asiattomasti" eli puisto on täynnä "niin sanottuja laitapuolen kulkijoita". Kirjoittajaa oikein, hellanlettas, nolostuttaa, kun kutsuessaan ystävänsä luokseen tälle jää ensivaikutelma törkypuistosta.

Hänen mielestään ei "olisi yhtään haitaksi, jos myös poliisi kävisi paikalla hieman nykyistä useammin esimerkiksi heittämällä pahimmat möykkärit pois". Siis anteeksi, MITÄ? Minne pois? Missä nämä "möykkärit" arvon herra Lehdon mielestä sitten saisivat olla? Pitäisikö heidät kuskata kruunun kyydillä jonnekin Seilin saaren tyyppiseen paikkaan, josta ei saa paluulippua?

Tiedämme, että poissa-silmistä-poissa-mielistä-nollatoleranssilinja, jota on harjoitettu esimerkiksi New Yorkissa, Tampereella ja nyt Kiinassa olympialaisten alla, siivoaa kyllä "ongelmat" kantakaupungin hienohelmojen näköpiiristä – lähiöihin. Onko se sitten parempi?

Sitä paitsi, kaupunkien järjestyssäännöt korvanneessa järjestyslaissa oikein sanotaan, että päihteiden nauttimiskielto "ei liioin koske alkoholijuoman nauttimista puistossa [...] siten, että nauttiminen sekä siihen liittyvä oleskelu ja käyttäytyminen ei estä tai kohtuuttomasti vaikeuta muiden oikeutta käyttää paikkaa varsinaiseen tarkoitukseensa." Mielipidekirjoittajalla ei liene määrittelymonopolia sille, mikä on puiston varsinainen käyttötarkoitus. Mihin perustuen hän siis haluaa pultsarit kärrättäväksi pois?

Olen asunut aivan kyseisen puiston vieressä ja minusta se on oikein viihtyisä. Olenkin siellä usein istuillut, harjoitellut tulikeppien pyöritystä ja mitä milloinkin. Ja antanut myös muiden nauttia puistosta, omalla tavallaan.

Nyt se selvisi, mihin ne yliopiston rahat menevät! Tietysti henkilöstöhallintoon!

Ei vainenkaan, mutta hieman jännittävää silti, että tässä tilanteessa, jossa hallintoa nimenomaan piti keventää, perustetaan uusi "asiantuntijan" virka. Ja ei muuten mikä tahansa virka, vaan yliopiston mittapuulla aika hyvin palkattu sellainen (vaativuusluokka 10–11 + hlökohtainen osa).

Toisaalla henkilöstö- ja muuta hallintoa kootaan ja virtaviivaistetaan jossain muualla toimiviksi palvelukeskuksiksi, mutta Helsingin yliopisto on ilmeisesti tarpeeksi iso pullikoidakseen vastaan näitä sinänsä älyttömiä valtiovarainministeriön hömpötyksiä.

Tämänsuuntaisesta kehityksestä ei ikävä kyllä voi varmaan seurata muuta kuin että yliopistolla riittää entistä vähemmän rahaa ja aikaa sen varsinaisiin tehtäviin eli tutkimukseen ja opetukseen (ja siihen kolmanteen myös).

Siitä vaan sitten hakemaan! Ei tarvita edes ylempää korkeakoulututkintoa, joskin se luetaan eduksi. Ja onhan se käräjilläkin todettu, että Helsingin yliopistossa tarvittaisiin parempaa henkilöstöosaamista (H:gin käräjäoikeus, tuomio 9589, annettu 12.4.2007; HS:n juttu aiheesta).

No niin, tämä blogi pyörii nyt kokonaan uudella alustalla, jonka koodasin itse. Aiemmin käyttämäni ja puukottamani (Nucleus) ei oikein taipunut sellaiseksi kuin olisin halunnut, ja blogispämmiäkin tuli, joten päätin korvata sen omalla, josta ainakin tiedän, miten se toimii.

Tämä ei ole millään muotoa valmis, ja bugeista tai muista outouksista saa mielellään raportoida.

Tarkoitus on toki julkaista koodi, kunhan saisin sen sellaiseen kuntoon että kehtaa. Jotain ~3600 riviä PHP:ta. Homma ei vain etene kovin korkealla prioriteetilla.

Yritin olla rikkomatta vanhoja linkkejä, joita tänne on jonkun verran. Vanhat kirjoitukset ovat toki mukana.

Tein muuten tuohon rinnalle ensin testiä varten, sitten rajatumpaa aihetta varten toisen blogin. Se käsittelee vähän tietoteknisempiä aiheita, joita en viitsi tänne kaikkien kiusaksi panna. Ikävä kyllä poistin siitä vahingossa äsken jonkun kirjoituksen, josta en muista muuta kuin että aihe oli jotain Linuxiin liittyvää.