mun viimeisin sana
Luokka: yhteiskunta
Kuvaus: Politiikkaa, politiikkaa.

Joukkojenhallintaa suomalaisittain

Kopioin tänne Reko Ravelan uutisen Afganistanista, jossa suomalaisten rauhanturvajoukkojen rahoittamat ja kouluttamat poliisit ja turvallisuusjoukot ampuivat yhdeksän aseetonta mielenosoittajaa ja haavoittivat yli neljääkymmentä rauhanturvaajien ollessa paikalla.

Paikallisen vallanpitäjän pyssymiehet ja viralliset turvallisuusjoukot avaavat eräääsä kolmannen maailman maassa tulen kohti aseettomia mielenosoittajia. Yhdeksän mielenosoittajaa saa surmansa ja ainakin 42 haavoittuu. Uutisen arvoista? Ei ilmeisesti. Palstamillejä suomalaisessa mediassa nolla.

Suomalaiset sotilaat tosin seuraavat tapahtumaa paikan päällä. Suomalaiset kouluttavat ja tukevat kyseisiä turvallisuusjoukkoja. Kiinnostaakohan tämä vieläkään ketään...

Sheberghan on Jowzjanin provinssin pääkaupunki Pohjois-Afganistanissa. Tässä 60 000 asukkaan kaupungissa noin kahden tuhannen mielenosoittajan joukko kerääntyi aamulla 28. toukokuuta protestoimaan kuvernööri Juma Khan Hamdardia vastaan.

Mielenosoitus, joka oli ennalta ilmoitettu ja aseeton, päättyi verilöylyyn kuvernöörin henkivartijoiden, poliisien ja sotilaiden avattua tulen. Afganistanin riippumattoman ihmisoikeuskomission raportin mukaan yhdeksän mielenosoittajaa sai surmansa ja 42 loukkaantui tulituksessa.

Lue loputkin.
Postattu 2007-07-30 kello 10:30 – kuuluu luokkiin: sota ja rauha, yhteiskunta, mielenosoituksetpermalinkki
2 kommenttia

Yli- ja lisätyöt

Olen samaa mieltä Osmo Soininvaaran kanssa siitä, että työtä pitäisi tehdä mahdollisimman vähän. Se tekee onnelliseksi. Siis mahdollisimman pieni määrä palkkatyötä. En ole tätä mieltä siksi, että olisin laiska, vaan siksi, että palkkatyön ei minusta pidä määrittää niin paljon elämää, vaikka työstä nauttisikin. Ja olen tätä mieltä, vaikka nimenomaan oma duunini on oikeasti kivaa.

Toteutan tätä ideaalia myös käytännössä. Teen (toistaiseksi) töitä vain osa-aikaisesti, ainakin periaatteessa. Siihen on toki syynä myös se, että opiskelen samalla.

Jouduin kuitenkin hiljattain tekemään aika paljon ylitöitä, tällä kertaa oikein ennalta tehdyllä ylityömääräyksellä, koska meillä oli vähän isompi järjestelmäremontti. Yliopistollahan ei normaalisti ylitöistä mitään makseta, ellei niitä ole ennalta määrätty.

Kuten edellisessä postauksessa kerroin, olen vähän pihalla työaika-asioissa (mutten ilmeisesti ole ainoa). Niinpä en esimerkiksi tiennyt, että ylitöitä ei voi tehdä, ennen kuin säädetty viikkotyöaika (38,25 h/vko) on täynnä. Siihen asti kyse on lisätyöstä. Vasta sen jälkeen tehdyt tunnit ruksuttavat ylityökorvausta. No, nytpä tiedän. Ilta- ja sunnuntailisät sentään maksetaan. (edit 27.7.: Ja kutut maksetaan. Tuli korjaus, että työsuhteiselle ei maksetakaan muuta kuin sunnuntailisät. Joskus olo on kun silmään kustulla.)

Mikä lieneekin ylityökorvausten alkuperäinen oikeutus, olisiko se, että suurempi työmäärä on raskaampaa koska lepoa on vähemmän. Se ei kuitenkaan oikein toteudu osa-aikaisilla. Arvattavasti hekin käyttävät ne liikenevät tunnit johonkin muuhun kuin lepäämiseen. Ehkäpä työaikasäädöksiä ja -sopimuksia olisi syytä rukata sellaiseksi, että osa-aikaisuus huomioitaisiin paremmin?

Nykyisinhän vapaaehtoinen osa-aikaisuus on valitettavasti aika poikkeuksellinen ilmiö, eikä järjestelmä oikein tiedä, miten siihen pitäisi suhtautua.
Postattu 2007-07-20 kello 16:04 – kuuluu luokkaan: yhteiskuntapermalinkki
4 kommenttia

Sisäinen hallinto

Nyt kun yliopistoissa ja muualla valtion hallinnossa halutaan keskittää toiminnot palvelukeskuksiin, siitä seuraa jänniä ilmiöitä käytännön pikkuasioissa.

Yritin tehdä osoitteenmuutoksen, kuten olen tehnyt sen noin kolmesti aiemminkin, meilaamalla uuden osoitteeni toimistoon. Saan vastauksen, jonka mukaan nämä hoidetaan nykyisin itse täyttämällä oheinen lomake ja lähettämällä se printattuna ja allekirjoitettuna sisäpostissa palvelukeskukseen. Siis sen sijaan, että joku voisi sähköpostista copypeistata osoitteen, on tämän kirjoitettava se Postin, tarkoitan Itellan kuljettamalta paperilapulta käsin johonkin tietokantaan.

Tietysti sen lisäksi, että tällaisen tavallisen tietotekniikka-asiantuntijan pitää käyttää työaikaansa miettimällä, mikähän hänen sijoitusyksikkönsä (sic) nimi ja numero on ja täyttää ne lomakkeeseen.

Tämä lienee sitä hallinnon tehostumista. Siis se, että hallintokuluja piilotetaan hajauttamalla hallinnolle kuuluvat tehtävät muiden työntekijöiden tehtäväksi. Pienet purot, suuri virta ja niin edelleen. Ja työntekijät muuten tekevät yleensä paremmin ja tehokkaammin niitä hommia, joihin heidät on koulutettu ja palkattu.

Meillä on työajankirjausjärjestelmässä momentti "sisäinen hallinto". Ehkäpä tällainen ajanhukka pitää kirjata sinne.
Postattu 2007-07-04 kello 11:51 – kuuluu luokkiin: yliopisto, yhteiskuntapermalinkki
4 kommenttia