Yli- ja lisätyöt
Olen samaa mieltä Osmo Soininvaaran kanssa siitä, että työtä pitäisi tehdä mahdollisimman vähän. Se tekee onnelliseksi. Siis mahdollisimman pieni määrä palkkatyötä. En ole tätä mieltä siksi, että olisin laiska, vaan siksi, että palkkatyön ei minusta pidä määrittää niin paljon elämää, vaikka työstä nauttisikin. Ja olen tätä mieltä, vaikka nimenomaan oma duunini on oikeasti kivaa.
Toteutan tätä ideaalia myös käytännössä. Teen (toistaiseksi) töitä vain osa-aikaisesti, ainakin periaatteessa. Siihen on toki syynä myös se, että opiskelen samalla.
Jouduin kuitenkin hiljattain tekemään aika paljon ylitöitä, tällä kertaa oikein ennalta tehdyllä ylityömääräyksellä, koska meillä oli vähän isompi järjestelmäremontti. Yliopistollahan ei normaalisti ylitöistä mitään makseta, ellei niitä ole ennalta määrätty.
Kuten edellisessä postauksessa kerroin, olen vähän pihalla työaika-asioissa (mutten ilmeisesti ole ainoa). Niinpä en esimerkiksi tiennyt, että ylitöitä ei voi tehdä, ennen kuin säädetty viikkotyöaika (38,25 h/vko) on täynnä. Siihen asti kyse on lisätyöstä. Vasta sen jälkeen tehdyt tunnit ruksuttavat ylityökorvausta. No, nytpä tiedän. Ilta- ja sunnuntailisät sentään maksetaan. (edit 27.7.: Ja kutut maksetaan. Tuli korjaus, että työsuhteiselle ei maksetakaan muuta kuin sunnuntailisät. Joskus olo on kun silmään kustulla.)
Mikä lieneekin ylityökorvausten alkuperäinen oikeutus, olisiko se, että suurempi työmäärä on raskaampaa koska lepoa on vähemmän. Se ei kuitenkaan oikein toteudu osa-aikaisilla. Arvattavasti hekin käyttävät ne liikenevät tunnit johonkin muuhun kuin lepäämiseen. Ehkäpä työaikasäädöksiä ja -sopimuksia olisi syytä rukata sellaiseksi, että osa-aikaisuus huomioitaisiin paremmin?
Nykyisinhän vapaaehtoinen osa-aikaisuus on valitettavasti aika poikkeuksellinen ilmiö, eikä järjestelmä oikein tiedä, miten siihen pitäisi suhtautua.
Toteutan tätä ideaalia myös käytännössä. Teen (toistaiseksi) töitä vain osa-aikaisesti, ainakin periaatteessa. Siihen on toki syynä myös se, että opiskelen samalla.
Jouduin kuitenkin hiljattain tekemään aika paljon ylitöitä, tällä kertaa oikein ennalta tehdyllä ylityömääräyksellä, koska meillä oli vähän isompi järjestelmäremontti. Yliopistollahan ei normaalisti ylitöistä mitään makseta, ellei niitä ole ennalta määrätty.
Kuten edellisessä postauksessa kerroin, olen vähän pihalla työaika-asioissa (mutten ilmeisesti ole ainoa). Niinpä en esimerkiksi tiennyt, että ylitöitä ei voi tehdä, ennen kuin säädetty viikkotyöaika (38,25 h/vko) on täynnä. Siihen asti kyse on lisätyöstä. Vasta sen jälkeen tehdyt tunnit ruksuttavat ylityökorvausta. No, nytpä tiedän. Ilta- ja sunnuntailisät sentään maksetaan. (edit 27.7.: Ja kutut maksetaan. Tuli korjaus, että työsuhteiselle ei maksetakaan muuta kuin sunnuntailisät. Joskus olo on kun silmään kustulla.)
Mikä lieneekin ylityökorvausten alkuperäinen oikeutus, olisiko se, että suurempi työmäärä on raskaampaa koska lepoa on vähemmän. Se ei kuitenkaan oikein toteudu osa-aikaisilla. Arvattavasti hekin käyttävät ne liikenevät tunnit johonkin muuhun kuin lepäämiseen. Ehkäpä työaikasäädöksiä ja -sopimuksia olisi syytä rukata sellaiseksi, että osa-aikaisuus huomioitaisiin paremmin?
Nykyisinhän vapaaehtoinen osa-aikaisuus on valitettavasti aika poikkeuksellinen ilmiö, eikä järjestelmä oikein tiedä, miten siihen pitäisi suhtautua.
Kommentit
Artisti aina kun on varaa kirjoitti:
Työlainsäädäntö on niin jälkeenjäänyttä, että ei voi tajuta ennen kuin löytää itsensä miettimästä mihin liittoon pitäisi liittyä, kun tekee kolmea eri hommaa pätkittäin ja välillä samanaikaisesti osa-aikaisesti ja kaikki niin oma alaa kuin olla ja voi eikä tilanne ole edes väliaikainen eikä alallani mitenkään poikkeuksellinen. Ei ole työlainsäädäntö eivätkä liitot puolellani. Onneksi frendit kannustaa.
2007-07-20 kello 18:44
ewk kirjoitti:
nyt jäi vähän epäselväksi tuo pointtisi...
En ihan ymmärtänyt, kumpi meistä ei ymmärtänyt.
Ideahan ylityö/lisätyö -jaossa on juuri se, että vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevä saa helpommin vastaan lisätunteja ja niistä maksetaan normaalin tuntipalkan mukaisesti.
Mutta koska ei haluta, että työtä tehdään kellon ympäri, on työaikalaissa säädetty viikoittaiseksi maksimityöajaksi 40h ja vastaavasti sen ylittävästä työstä (ylityö) täytyy työntekijälle maksaa tuntuvat lisät (+50% tai +100% tuntipalkkaa).
Eri alojen työehtosopimuksissa on korvaustasoa voitu muuttaa ja myös viikottaista maksimityöaikaa laskea (nostaahan ei saa, TaL 9§). Teillä se on siis 38,25h/vko, meillä kaupan alalla 37,5 h. Sitten on eri työehtosopimuksissa muitakin vuosityöajanlyhennyksiä - palkallisia lomapäiviä, "pekkaspäiviä" jne.
Vastaavasti laki suojelee juuri työntekijää siinä mielessä, että vaikka osa-aikainen työntekijä voi työsopimuksessaan sitoutua tekemään lisätöitä (so. TES:n määrittelemän maksimityöaikaan asti), niin laki yksiselitteisesti sanoo, että ylityöhön osoittamiseen täytyy työnantajan aina saada työntekijän suostumus erikseen.
(jos ei työntekijä ole esim. työsopimuksessa tai muuten sopinut olevansa *aina* valmis tekemään lisätöitä, niin silloin sillekin pitää suostumus kysyä erikseen)
Kun meidän duunissa esim. vastuuihmisillä on kiireviikkoina tapana tehdä hyvinkin pitkää päivää ja kiroilevat, kun haluaisivat ne mieluummin rahana kuin vapaana, niin oon ite aina muistuttanut porukkaa, että vaikka mitä käytäntöjä olisivat aiemmin esimiehen kanssa ylitöistä sopineet, niin ihan lain puitteissa voivat itse aina päättää, että eivät vaikka juuri sillä-ja-sillä kertaa suostukaan ylitöihin elleivät saa juuri sellaista ja sen suuruista korvausta, mitä sattuvat silloin haluamaan.
Työnantajalla ei ole mitään oikeutta missään firmassa edellyttää työntekijöiltä ylitöitä. Ainoana poikkeuksena siis työnantajan edustajat, omistajat yms. (ja tietenkin epämääräisinä tapauksina sellaiset työntekijät, jotka itse vastaavat omien työtehtäviensä aikataulutuksesta)
Hommahan toki kusee siinä, että laki antaa mahdollisuuden sopia työajat muuten kuin yhden viikon jaksoina, joten lain puitteissakin voi yksittäinen työviikko venyä aika pitkäksi. ...tosin siinäkin tulee raja vastaan: max +138 h/4 kk ja tietenkin myös viikko- ja vuorokausileposäädökset laissa ja työehtosopimuksissa.
Sellaisia hassuja bugeja laissa kyllä on tämän päivän TES-maailmassa, että esim. laki ei määrittele viikkotyöaikaa kuin max X h/päivä ja max X h/vko ja vuorokausilepojen osalta. Ainoana poikkeuksena, että viikossa pitää työntekijälle antaa yksi väh. 35 h yhtäjaksoinen vapaa.
Siinä mielessä ollaan minimipalkan määrittelyn puuttumisen ohella ehkä muutenkin vähän liikaa työehtosopimuksiin tukeutuvassa valtiossa, kun laki siis edelleen sallii työehtosopimuksettomille aloille kuusipäiväiset työviikot.
Mutta sellaista.
Kannattaa tutustua ennen kaikkea työsopimuslakiin, työaikalakiin, vuosilomalakiin ja niitäkin ennen omaan työehtosopimukseensa, koska yleensä työehtosopimuksissa selitetään kaikki laskentakaavat esimerkkienkin avulla. Ja jos TES ei kerro, eikä laista saa tolkkua, kannattaa kaivaa esiin hallituksen esitykset...
En ihan ymmärtänyt, kumpi meistä ei ymmärtänyt.
Ideahan ylityö/lisätyö -jaossa on juuri se, että vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevä saa helpommin vastaan lisätunteja ja niistä maksetaan normaalin tuntipalkan mukaisesti.
Mutta koska ei haluta, että työtä tehdään kellon ympäri, on työaikalaissa säädetty viikoittaiseksi maksimityöajaksi 40h ja vastaavasti sen ylittävästä työstä (ylityö) täytyy työntekijälle maksaa tuntuvat lisät (+50% tai +100% tuntipalkkaa).
Eri alojen työehtosopimuksissa on korvaustasoa voitu muuttaa ja myös viikottaista maksimityöaikaa laskea (nostaahan ei saa, TaL 9§). Teillä se on siis 38,25h/vko, meillä kaupan alalla 37,5 h. Sitten on eri työehtosopimuksissa muitakin vuosityöajanlyhennyksiä - palkallisia lomapäiviä, "pekkaspäiviä" jne.
Vastaavasti laki suojelee juuri työntekijää siinä mielessä, että vaikka osa-aikainen työntekijä voi työsopimuksessaan sitoutua tekemään lisätöitä (so. TES:n määrittelemän maksimityöaikaan asti), niin laki yksiselitteisesti sanoo, että ylityöhön osoittamiseen täytyy työnantajan aina saada työntekijän suostumus erikseen.
(jos ei työntekijä ole esim. työsopimuksessa tai muuten sopinut olevansa *aina* valmis tekemään lisätöitä, niin silloin sillekin pitää suostumus kysyä erikseen)
Kun meidän duunissa esim. vastuuihmisillä on kiireviikkoina tapana tehdä hyvinkin pitkää päivää ja kiroilevat, kun haluaisivat ne mieluummin rahana kuin vapaana, niin oon ite aina muistuttanut porukkaa, että vaikka mitä käytäntöjä olisivat aiemmin esimiehen kanssa ylitöistä sopineet, niin ihan lain puitteissa voivat itse aina päättää, että eivät vaikka juuri sillä-ja-sillä kertaa suostukaan ylitöihin elleivät saa juuri sellaista ja sen suuruista korvausta, mitä sattuvat silloin haluamaan.
Työnantajalla ei ole mitään oikeutta missään firmassa edellyttää työntekijöiltä ylitöitä. Ainoana poikkeuksena siis työnantajan edustajat, omistajat yms. (ja tietenkin epämääräisinä tapauksina sellaiset työntekijät, jotka itse vastaavat omien työtehtäviensä aikataulutuksesta)
Hommahan toki kusee siinä, että laki antaa mahdollisuuden sopia työajat muuten kuin yhden viikon jaksoina, joten lain puitteissakin voi yksittäinen työviikko venyä aika pitkäksi. ...tosin siinäkin tulee raja vastaan: max +138 h/4 kk ja tietenkin myös viikko- ja vuorokausileposäädökset laissa ja työehtosopimuksissa.
Sellaisia hassuja bugeja laissa kyllä on tämän päivän TES-maailmassa, että esim. laki ei määrittele viikkotyöaikaa kuin max X h/päivä ja max X h/vko ja vuorokausilepojen osalta. Ainoana poikkeuksena, että viikossa pitää työntekijälle antaa yksi väh. 35 h yhtäjaksoinen vapaa.
Siinä mielessä ollaan minimipalkan määrittelyn puuttumisen ohella ehkä muutenkin vähän liikaa työehtosopimuksiin tukeutuvassa valtiossa, kun laki siis edelleen sallii työehtosopimuksettomille aloille kuusipäiväiset työviikot.
Mutta sellaista.
Kannattaa tutustua ennen kaikkea työsopimuslakiin, työaikalakiin, vuosilomalakiin ja niitäkin ennen omaan työehtosopimukseensa, koska yleensä työehtosopimuksissa selitetään kaikki laskentakaavat esimerkkienkin avulla. Ja jos TES ei kerro, eikä laista saa tolkkua, kannattaa kaivaa esiin hallituksen esitykset...
2007-07-27 kello 01:19
Artisti aina kun on varaa kirjoitti: kirjoitti:
Luulen, että sinä ewk et ymmärtänyt.
Jos tekee samalle firmalle esim. kahden kuukauden ajan 50 tuntia per viikko, saa ylityökorvausta maksimityöajan ylittäväst tuntimäärästä. Mutta jos teet kahdelle eri työnantajalle tuntipalkattuna 25 tuntia firmalle y ja 25 tuntia firmalle x per viikko, et saa mitään ylityökorvausta, vaikka teet 50 h duunia per viikko. Epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet. Työlainsäädännössä ei mielestäni nykyisin oteta tarpeeksi hyvin huomioon tätä seikkaa.
Puhumattakaan siitä, jos puolipäivätyön ohessa esim. hoitaa sairaita vanhempiaan, tekee ilmaista järjestöduunia tai vaikkapa kirjoittaa väikkäriä. Työtunteja kertyy, muttei ylityökorvausta.
Jos tekee samalle firmalle esim. kahden kuukauden ajan 50 tuntia per viikko, saa ylityökorvausta maksimityöajan ylittäväst tuntimäärästä. Mutta jos teet kahdelle eri työnantajalle tuntipalkattuna 25 tuntia firmalle y ja 25 tuntia firmalle x per viikko, et saa mitään ylityökorvausta, vaikka teet 50 h duunia per viikko. Epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet. Työlainsäädännössä ei mielestäni nykyisin oteta tarpeeksi hyvin huomioon tätä seikkaa.
Puhumattakaan siitä, jos puolipäivätyön ohessa esim. hoitaa sairaita vanhempiaan, tekee ilmaista järjestöduunia tai vaikkapa kirjoittaa väikkäriä. Työtunteja kertyy, muttei ylityökorvausta.
2007-07-27 kello 13:28
ewk kirjoitti:
niinpä.
"Arvattavasti hekin käyttävät ne liikenevät tunnit johonkin muuhun kuin lepäämiseen."
<-- minä kun luulin, että Jukka puhui baarissa istumisesta.
Mutta en näkisi tuota ylityökorvausongelmana, vaan pikemminkin puutteena vastentahtoisen osa-aikatyön sallivissa laeissa ja työehtosopimuksissa ja esim. opiskelijoille ja omaishoitajille suunnatuissa tuissa.
"Arvattavasti hekin käyttävät ne liikenevät tunnit johonkin muuhun kuin lepäämiseen."
<-- minä kun luulin, että Jukka puhui baarissa istumisesta.
Mutta en näkisi tuota ylityökorvausongelmana, vaan pikemminkin puutteena vastentahtoisen osa-aikatyön sallivissa laeissa ja työehtosopimuksissa ja esim. opiskelijoille ja omaishoitajille suunnatuissa tuissa.
2007-07-27 kello 21:05