Teleurkinta lisääntymässä
Taisin joskus aiemmin ihmetellä Suvi Lindénin valintaa viestintäministeriksi. Ihmettelen yhä, varsinkin luettuani mitä hän kommentoi nyt, kun Suomi on säätämässä Lex Rajamäkeä, teleurkintalakia.
Lindén luulee, että "[teletunnistetietojen] tallennuspakko lisää ihmisten turvallisuudentunnetta, koska poliisilla on paremmat mahdollisuudet selvittää rikoksia." Mitenköhän pelko isoveliyhteiskunnasta vaikuttaa turvallisuudentunteeseen? Hän jatkaa: "Itse ainakin uskon, että koska tässä säännellään niin tarkasti pelisäännöt, niin tietoja ei voi väärinkäyttää."
Ei ole kauhean monta vuotta siitä, kun muun muassa Supo ja Sonera jäivät kiinni laittomasta teleurkinnasta. Lindénin lapsenusko on kadehdittavaa.
Itse tallennuspakkolakihan siis tulee EU-direktiivistä, jota Kari Rajamäki lobbasi terrorismiverukkeella. Hanketta kritisoitiin mm. sillä, että sen myötä kaikkia aletaan valvoa "varmuuden vuoksi", sillä jokainenhan on potentiaalinen rikollinen. On myös todettu, ettei laki paljoakaan auta järjestäytyneen rikollisuuden tai terrorismin torjunnassa. Ammattilainen osaa kyllä peittää jälkensä, ei se ole vaikeaa. Sen sijaan tallennuspakko iskee juuri tavallisiin ihmisiin. Tallennuspakosta olisikin hyötyä tekijänoikeusrikkomuksia selvitettäessä.
On olemassa käsite oikeasuhtaisuus, jolla tarkoitetaan sitä, että toimenpiteiden pitää olla jossain suhteessa saavutettuun hyötyyn ja aiheutettuun haittaan. Kansankielisesti sanottaisiin, että nyt ammutaan tykillä kärpästä. On jokseenkin kummallista, jos yksityisyyttä kavennetaan näinkin vähäpätöisin perustein.
Melko pian direktiivin myötä ilmaantuikin paikalle tekijänoikeusmafia, joka vaati tallennuspakon käyttöä juuri tähän tarkoitukseen, nettilataajien jahtaamiseen. Ja nyt, kun EU-parlamentti on juuri hyväksynyt käsittämättömän direktiivin (IPRED2) koskien mm. rangaistusten koventamista tekijänoikeusloukkauksista, tämä on erittäin huolestuttavaa. Laajennetaanko laillisen teleurkinnan käyttöalaa?
Tekijänoikeus on jo perustaltaan erittäin kiistanalainen käsite, ja sen käyttö perusoikeuksien kaventamiseen olisi lyhytnäköistä. Perusoikeuksien supistamisen ja poliisivaltuuksien kasvattamisen tie on nimittäin yleensä ollut yleensä yksisuuntainen, kunnes yhtäkkiä ollaankin umpikujassa.
On jotenkin ironista, että kun Ruotsissa puuhataan armeijan vakoiluosastolle oikeutta urkkia kaikkea maan kautta kulkevaa liikennettä, TeliaSonera ilmoittaa siirtävänsä osan sähköpostipalveluistaan Suomeen. Suo siellä, vetelä täällä.
Viestintävirasto pyysi teleyrityksiltä lausunnot ja otti tänään kantaa asiaan. Muuten, myös Suomen yliopistojen internet-yhteydet kulkevat Ruotsin kautta maailmalle.
Lindén luulee, että "[teletunnistetietojen] tallennuspakko lisää ihmisten turvallisuudentunnetta, koska poliisilla on paremmat mahdollisuudet selvittää rikoksia." Mitenköhän pelko isoveliyhteiskunnasta vaikuttaa turvallisuudentunteeseen? Hän jatkaa: "Itse ainakin uskon, että koska tässä säännellään niin tarkasti pelisäännöt, niin tietoja ei voi väärinkäyttää."
Ei ole kauhean monta vuotta siitä, kun muun muassa Supo ja Sonera jäivät kiinni laittomasta teleurkinnasta. Lindénin lapsenusko on kadehdittavaa.
Itse tallennuspakkolakihan siis tulee EU-direktiivistä, jota Kari Rajamäki lobbasi terrorismiverukkeella. Hanketta kritisoitiin mm. sillä, että sen myötä kaikkia aletaan valvoa "varmuuden vuoksi", sillä jokainenhan on potentiaalinen rikollinen. On myös todettu, ettei laki paljoakaan auta järjestäytyneen rikollisuuden tai terrorismin torjunnassa. Ammattilainen osaa kyllä peittää jälkensä, ei se ole vaikeaa. Sen sijaan tallennuspakko iskee juuri tavallisiin ihmisiin. Tallennuspakosta olisikin hyötyä tekijänoikeusrikkomuksia selvitettäessä.
On olemassa käsite oikeasuhtaisuus, jolla tarkoitetaan sitä, että toimenpiteiden pitää olla jossain suhteessa saavutettuun hyötyyn ja aiheutettuun haittaan. Kansankielisesti sanottaisiin, että nyt ammutaan tykillä kärpästä. On jokseenkin kummallista, jos yksityisyyttä kavennetaan näinkin vähäpätöisin perustein.
Melko pian direktiivin myötä ilmaantuikin paikalle tekijänoikeusmafia, joka vaati tallennuspakon käyttöä juuri tähän tarkoitukseen, nettilataajien jahtaamiseen. Ja nyt, kun EU-parlamentti on juuri hyväksynyt käsittämättömän direktiivin (IPRED2) koskien mm. rangaistusten koventamista tekijänoikeusloukkauksista, tämä on erittäin huolestuttavaa. Laajennetaanko laillisen teleurkinnan käyttöalaa?
Tekijänoikeus on jo perustaltaan erittäin kiistanalainen käsite, ja sen käyttö perusoikeuksien kaventamiseen olisi lyhytnäköistä. Perusoikeuksien supistamisen ja poliisivaltuuksien kasvattamisen tie on nimittäin yleensä ollut yleensä yksisuuntainen, kunnes yhtäkkiä ollaankin umpikujassa.
* * *
On jotenkin ironista, että kun Ruotsissa puuhataan armeijan vakoiluosastolle oikeutta urkkia kaikkea maan kautta kulkevaa liikennettä, TeliaSonera ilmoittaa siirtävänsä osan sähköpostipalveluistaan Suomeen. Suo siellä, vetelä täällä.
Viestintävirasto pyysi teleyrityksiltä lausunnot ja otti tänään kantaa asiaan. Muuten, myös Suomen yliopistojen internet-yhteydet kulkevat Ruotsin kautta maailmalle.
Kommentit
satunainen lukija kirjoitti:
2007-05-10 kello 15:12
jukka kirjoitti:
Kiitos kommenteista.
Ensinnäkin, lain (tai ainakin direktiivin) myötä ollaan tallentamassa myös sellaista tietoa, jota ei aiemmin tarvinnut tallentaa laskutusta varten; sehän oli direktiivin ideakin, kun kaikkea dataa operaattorit eivät enää tarvitse esimerkiksi laskutusperustan muuttumisen takia. Lisäksi aikaa halutaan pidentää siitä laskutuksen kolmesta kuukaudesta. Eli oikeusasema kyllä muuttuu.
Toisekseen, ehkä jonkun muunkin kannattaisi tehdä läksynsä: teletunnistetietoja ei ehkä pysty peittämään mutta niiden syntymisen voi estää niissä oleellisissa solmukohdissa putkittamalla yhteytensä eri tavoilla. VPN ehkä soittaa kelloja. Ehkä tiedot voivat helpottaa _joidenkin_ rikosten selvittämistä, mutten usko, että niin merkittävästi, että muutos kannattaisi.
Kolmanneksi, olet oikeassa siinä, että tekijänoikeusasiat eivät välttämättä kuulu asiaan. Mutta kyseisillä tahoilla on hyvin merkittävä vaikutusvalta kansallisessa ja ylikansallisessa päätöksenteossa, ja tämä ainakin selittäisi sen, miksi varsinaiseen tarkoitukseen hyödyttömältä näyttävä, haitallinen lainsäädäntö halutaan runnoa läpi.
Yhteisön lainsäädännössä voi olla määritelty kaikenlaisia rajoituksia. Mutta toisin kuin koneiston ihmiset ja esimerkiksi monet asianajajat, en usko, että viranomaiset ja muut asiaan liittyvät tahot ovat niin suuren luottamuksen arvoisia. Jos joku väärinkäyttö tehdään liian helpoksi, sitä myös hyödynnetään. Tästä kertonee esimerkiksi poliisin into urkkia naapureidensa tietoja ja esim. mainittu Sonera-tapaus.
Viimeiseksi, melkeinpä väittäisin jopa että olen "vähän" ottanut asioista selvää. Poleeminen tyyli voi olla ihan käyttökelpoinen blogikirjoituksissa.
Ensinnäkin, lain (tai ainakin direktiivin) myötä ollaan tallentamassa myös sellaista tietoa, jota ei aiemmin tarvinnut tallentaa laskutusta varten; sehän oli direktiivin ideakin, kun kaikkea dataa operaattorit eivät enää tarvitse esimerkiksi laskutusperustan muuttumisen takia. Lisäksi aikaa halutaan pidentää siitä laskutuksen kolmesta kuukaudesta. Eli oikeusasema kyllä muuttuu.
Toisekseen, ehkä jonkun muunkin kannattaisi tehdä läksynsä: teletunnistetietoja ei ehkä pysty peittämään mutta niiden syntymisen voi estää niissä oleellisissa solmukohdissa putkittamalla yhteytensä eri tavoilla. VPN ehkä soittaa kelloja. Ehkä tiedot voivat helpottaa _joidenkin_ rikosten selvittämistä, mutten usko, että niin merkittävästi, että muutos kannattaisi.
Kolmanneksi, olet oikeassa siinä, että tekijänoikeusasiat eivät välttämättä kuulu asiaan. Mutta kyseisillä tahoilla on hyvin merkittävä vaikutusvalta kansallisessa ja ylikansallisessa päätöksenteossa, ja tämä ainakin selittäisi sen, miksi varsinaiseen tarkoitukseen hyödyttömältä näyttävä, haitallinen lainsäädäntö halutaan runnoa läpi.
Yhteisön lainsäädännössä voi olla määritelty kaikenlaisia rajoituksia. Mutta toisin kuin koneiston ihmiset ja esimerkiksi monet asianajajat, en usko, että viranomaiset ja muut asiaan liittyvät tahot ovat niin suuren luottamuksen arvoisia. Jos joku väärinkäyttö tehdään liian helpoksi, sitä myös hyödynnetään. Tästä kertonee esimerkiksi poliisin into urkkia naapureidensa tietoja ja esim. mainittu Sonera-tapaus.
Viimeiseksi, melkeinpä väittäisin jopa että olen "vähän" ottanut asioista selvää. Poleeminen tyyli voi olla ihan käyttökelpoinen blogikirjoituksissa.
2007-05-10 kello 16:08
Ensinnäkin, tallennuspakon piiriin tulevat teletiedothan ovat kaikki sellaisia tietoja jotka jo nyt joka tapauksessa tallentuvat operaattoreiden rekisterihin määrätyksi ajaksi. Direktiivin perimmäinen tarkoitus on kasata nämä tiedot yhteen rekisteriin. Tässä mielessä yksityisen kansalaisen oikeusasema ei siis muutu.
Mitä rikollisuuden torjuntaan ja jälkien peittämiseen tulee, niin teletunnistetietohan jää aina, siinä mielessä jälkien peittäminen ei ole mahdollista; ainoastaan liittymien haltijatiedoilla tms. voi operoida. Se, että nämä lokitiedot nyt sitten kasataan yhteen paikkaan, kyllä edesauttaa siinä mielessä rikosten selvittämistä että ko. tiedot on helpompi tarvittaessa kaivaa esille.
Tekijänoikeusasiat eivät kuulu tähän keskusteluun ollenkaan. Se, että joku taho vaatii teletietoja käytettäviksi epäiltyjen tekijänoikeusrikkomusten selvittämiseen, ei tietenkään tarkoita sitä, että olisi olemassa todellinen vaara siitä, että näin tulisi tapahtumaan. Yhteisön lainsäädännössä on tarkkaan määritelty ne edellytykset, millä tietoja saa luovuttaa ja kenelle. Tämä laki ei taatusti salli tietojen luovuttamista millekään tekijänoikeuden etujärjestölle, jotta tämä voisi jäljittää netistä musiikkia lataavia teinejä.
On ymmärrettävää, että tällaiset asiat saavat jotkut maalaamaan piruja seinille ja pelottelemaan ihmisiä isoveliretoriikalla, mutta kannattaisi kuitenkin ottaa vähän selvää asioista.