Kysymys perustulosta
Perustulo on hyvä idea, koska sillä voidaan oikein toteutettuna samalla kertaa muun muassa purkaa tuloloukkuja, vähentää byrokratiaa, kannustaa töihin ja korjata joitakin heikoimmassa asemassa olevien kohtaamia järjestelmän epäoikeudenmukaisuuksia. Näin luulen. On vihreiltä jonkinlainen poliittinen sankariteko, että perustulo on saatu aidosti nostettua poliittiseen keskusteluun, jota nyt käydään. Toivottavasti keskustelu ei lopu vaaleihin.
Mielelläni tosin väittäisin, että aiheen nostamista keskusteluun ei voi lukea vain vihreiden ansioksi, vaan myös prekariaattiliikkeellä ja esimerkiksi viime vapun perustuloa vaatineella mielenosoituksella oli oma osuutensa. Jottei yhteiskunnallista keskustelua monopolisoitaisi puolueille.
Mutta asiaan. Heräsi aamusella yksi kysymys, johon halukkaat voivat vastailla tuolla kommenttiosiossa: miten vältetään se, ettei perustulon toteutuksesta käytännössä seuraisi (lapsiperheellisten) naisten eriarvoistumista työmarkkinoilla?
Perustulohan korvaisi esimerkiksi vanhempainrahan ja hoitorahan. Kun kerran perustulo mahdollistaisi helpommin esimerkiksi jättäytymisen kotiin lapsia hoitamaan joko kokonaan tai työaikaa lyhentämällä, voidaan ennustaa, että suurin osa näistä "uusista" lapsia kotona hoitamaan jäävistä on naisia, samalla kun heidän puolisonsa menevät kovapalkkaisempina töihin kartuttamaan työkokemusta, jolloin tuloerot eivät ainakaan kaventuisi. Tilanne olisi kai muuten samalla tavalla epäsymmetrinen kuin nykyään, mutta voimakkaammin. Onko tätä mietitty ja jos on, minkälaisiin ratkaisuihin on tultu?
Mielelläni tosin väittäisin, että aiheen nostamista keskusteluun ei voi lukea vain vihreiden ansioksi, vaan myös prekariaattiliikkeellä ja esimerkiksi viime vapun perustuloa vaatineella mielenosoituksella oli oma osuutensa. Jottei yhteiskunnallista keskustelua monopolisoitaisi puolueille.
Mutta asiaan. Heräsi aamusella yksi kysymys, johon halukkaat voivat vastailla tuolla kommenttiosiossa: miten vältetään se, ettei perustulon toteutuksesta käytännössä seuraisi (lapsiperheellisten) naisten eriarvoistumista työmarkkinoilla?
Perustulohan korvaisi esimerkiksi vanhempainrahan ja hoitorahan. Kun kerran perustulo mahdollistaisi helpommin esimerkiksi jättäytymisen kotiin lapsia hoitamaan joko kokonaan tai työaikaa lyhentämällä, voidaan ennustaa, että suurin osa näistä "uusista" lapsia kotona hoitamaan jäävistä on naisia, samalla kun heidän puolisonsa menevät kovapalkkaisempina töihin kartuttamaan työkokemusta, jolloin tuloerot eivät ainakaan kaventuisi. Tilanne olisi kai muuten samalla tavalla epäsymmetrinen kuin nykyään, mutta voimakkaammin. Onko tätä mietitty ja jos on, minkälaisiin ratkaisuihin on tultu?
Kommentit
Tapio Laakso kirjoitti:
2007-03-13 kello 11:21
Elina kirjoitti:
Moi,
Naisten jättäytyminen kotiin on varmasti pitkälti pakoa työelämästä ja etenkin työelämän epävarmuudesta, mutta minusta hoitovapaajärjestelmä on yksi syy epävarmuudelle ja siksi olisin valmis lopettamaan sen. Tältä osin myös perustulo epäilyttää. Töihin pakottamista varmaan joo, mutta kotihoitosysteemi ei vain toimi. Aika suurelle osalle naisista hoitovapaa on vaihtoehto pätkätöille, mutta samalla hoitovapaa - tai lastenhoidon kasautuminen naisten vastuulle - aiheuttaa pätkätöitä suoraan (sijaiset) ja välillisesti, kun synnytysikäisiä naisia ei palkata kuin pätkiksi.
Se, että nainen voisi hoitovapaalla tehdä vähän töitä, ei taas ratkaise minusta mitään. Hyvä freetoimittajalle ja vastaaville, mutta tuskin hoito- tai opetusalan naisille, joita hoitovapailla on tietääkseni eniten. Kuinka moni hankkii lastenhoitajan, että pääsee päiväksi terveyskeskuksen päivystykseen?!
Tuota Islannin mallia kannatan ehdottomasti, mieluiten yhteensä noin 18:aa kuukautta. Se voisi muuttaa myös vahvasti yleistynyttä diskurssia, jonka mukaan naisen paikka on kotona alle kolmivuotiaiden lasten kanssa. Jos hoivavastuu saataisiin oikeasti jaettua, soisin mielelläni kenelle tahansa mahdollisuuden olla niin halutessaan vaikka aina kotona.
Naisten jättäytyminen kotiin on varmasti pitkälti pakoa työelämästä ja etenkin työelämän epävarmuudesta, mutta minusta hoitovapaajärjestelmä on yksi syy epävarmuudelle ja siksi olisin valmis lopettamaan sen. Tältä osin myös perustulo epäilyttää. Töihin pakottamista varmaan joo, mutta kotihoitosysteemi ei vain toimi. Aika suurelle osalle naisista hoitovapaa on vaihtoehto pätkätöille, mutta samalla hoitovapaa - tai lastenhoidon kasautuminen naisten vastuulle - aiheuttaa pätkätöitä suoraan (sijaiset) ja välillisesti, kun synnytysikäisiä naisia ei palkata kuin pätkiksi.
Se, että nainen voisi hoitovapaalla tehdä vähän töitä, ei taas ratkaise minusta mitään. Hyvä freetoimittajalle ja vastaaville, mutta tuskin hoito- tai opetusalan naisille, joita hoitovapailla on tietääkseni eniten. Kuinka moni hankkii lastenhoitajan, että pääsee päiväksi terveyskeskuksen päivystykseen?!
Tuota Islannin mallia kannatan ehdottomasti, mieluiten yhteensä noin 18:aa kuukautta. Se voisi muuttaa myös vahvasti yleistynyttä diskurssia, jonka mukaan naisen paikka on kotona alle kolmivuotiaiden lasten kanssa. Jos hoivavastuu saataisiin oikeasti jaettua, soisin mielelläni kenelle tahansa mahdollisuuden olla niin halutessaan vaikka aina kotona.
2007-03-13 kello 19:36
Aija Salo kirjoitti:
Olen miettinyt samaa eli kotiin jäämisen mahdollista lisääntymistä, mutta ajatellut, että näitä kaikkia ulottuvuuksia pohditaan vielä tarkemmin sitten, kun/jos perustuloa aletaan setviä useammankin puolueen voimin. Nyt vaalien allahan muut puolueet ovat keskittyneet ampumaan vihreiden mallia alas mitä erikoisemmilla argumenteilla. Se näkyi myös eilisessä Ylen tv-keskustelussa.
Ansiosidonnaisia vanhempainetuuksia tai muita ansiosidonnaisia etuuksia perustulo ei korvaa kuin omaan tasoonsa asti.
Vanhempainvapaajärjestelmä taas säilyy perustulosta riippumatta suhteessa työnantajaan, eli siinähän kyse on etuuksien lisäksi työsuhteen säilyttämisoikeudesta, kuten hoitovapaankin kohdalla.
Olen samaa mieltä, että vanhempainvapaan korvamerkitseminen osittain kummallekin vanhemmalle, jos vanhempia on kaksi, edistäisi sukupuolten tasa-arvoa ja tasapuolisempaa hoivatyön työnjakoa perheessä. Pitää tietenkin muistaa, että kaikissa perheissä toinen vanhempi ei ole isä, eli nämä perhevapaiden uudistukset pitää tehdä sukupuolineutraalisti.
Ansiosidonnaisia vanhempainetuuksia tai muita ansiosidonnaisia etuuksia perustulo ei korvaa kuin omaan tasoonsa asti.
Vanhempainvapaajärjestelmä taas säilyy perustulosta riippumatta suhteessa työnantajaan, eli siinähän kyse on etuuksien lisäksi työsuhteen säilyttämisoikeudesta, kuten hoitovapaankin kohdalla.
Olen samaa mieltä, että vanhempainvapaan korvamerkitseminen osittain kummallekin vanhemmalle, jos vanhempia on kaksi, edistäisi sukupuolten tasa-arvoa ja tasapuolisempaa hoivatyön työnjakoa perheessä. Pitää tietenkin muistaa, että kaikissa perheissä toinen vanhempi ei ole isä, eli nämä perhevapaiden uudistukset pitää tehdä sukupuolineutraalisti.
2007-03-16 kello 10:16
Pitää kuitenkin muistaa, että homma toimii myös toiseen suuntaan. Perustulon varassa kotona olevat naiset voivat myös tehdä töitä helpommin kuin nykyisin kotihoidontuella kotona olevat. Esimerkiksi freelance hommia on varsin helppo tehdä kotoa, mutta kotihoidontuki lähtee ymmärtääkseni pois, jos niitä ryhtyy samaan aikaan tekeemään. Siis kotona olevan naisen on helpompi ylläpitää kontaktiaan työelämään.
Toinen kysymys on se, että onko oikein, että perheet asetetaan tilanteeseen, jossa heillä on valittavanaan hoivaköyhyys tai tuloköyhyys? Onko se kuitenkaan tasa-arvoa, että naiset pidetään töissä pakottamalla? (Mikä on tietysti myös hyvin ongelmallista.) Naisten jättäytyminen kotiin voidaan tulkita myös kapinaksi ja paoksi nykyistä kovaa työelämää vastaan. Minulla ei ole tähän mitään suoraa vastausta, mutta kannattaa lukea Kelan Vääryyskirjasta artikkeli Kuka pelkää kotiäitiä?
Perustulo tai ei - naisten asemaa työmarkkinoilla on parannettava erilaisin keinoin. Tärkeimmät ovat tietysti vanhemmuuden kustannusten jakaminen ihan oikeasti ja isien saaminen mukaan lasten hoitoon. Jälkimmäinen onnistuisi parhaiten 3x3kk mallilla, jossa 1/3 vanhempainlomasta kuuluu äidille, 1/3 isälle ja 1/3 perhe saa vapaasti käyttää. Tämä on toiminut ainakin Islannissa hyvin. Sitten tietty on parannettava naisvaltaisten alojen palkkausta etenkin hoiva-alalla, mikä vaatii kuntien talouden vahvistamista. Jos näitä ei toteuteta niin luulen, että monet naiset joka tapauksessa pakenevat työmarkkinoilta, koska touhu on niin syvältä.