Taas voi tiedotusvälineitä seuraamalla huomata, että poliisi ja sitä (ainakin henkisesti) lähellä olevat tahot pitävät ulkomailta tulevia aktivisteja jotenkin astetta pelottavampina kuin "omia". Esimerkiksi Hesarin jutun mukaan Kööpenhaminan poliisi ihmetteli suurta ulkomaalaisten määrää Ungdomshusetia puolustamassa.

Suomen poliisiviranomaisethan ovat usein perustelleet vaatimiaan lisävaltuuksia radikaalimman poliittisen toiminnan suitsimiseksi sillä, että toiminta on selvästi järjestäytyneempää, kun onhan näillä aktivisteilla yhteyksiä ulkomaillekin. Suomen tapauksessa yhteydet ovat kieltämättä ehkä yllättävämpiä, kun tänne ja täältä pois on niin tolkuttoman hidasta päästä ainakin ilman lentokoneita. Mutta Tanskassa?

Ehkä niiden keski-iän turvallisesti ohittaneiden johtoportaan miesihmisten olisi syytä herätä kansainvälistyvään maailmaan ihan aidosti, eikä vain niin, että uhat tulevat ulkomailta? Jos pääoma liikkuu vanhanaikaisten valtionrajojen yli vapaasti, kulttuuri aika paljon, työvoima jonkun verran, niin mikseivät myös poliittiset liikkeet, näiden toimijat, aatevirtaukset ja uudet ideat?

Se nyt on vaan niin, että nuori polvi, joka erilaiseen epäinstitutionaaliseen poliittiseen toimintaan osallistuu, on edellisiä sukupolvia paremmin verkostoitunut rajojen yli, eikä siinä ole mitään outoa tai pelottavaa.