Poliisi teki göteborgit. Hvitfeldtskan lukio, vuoden 2001 kesäkuun puoliväli. Juuri ennen kuin mielenosoitukset ovat alkamassa, poliisi saartaa paikan, jossa oletetut mielenosoittajat ovat, käyttäen outoja tekosyitä. Vasta tuntien jälkeen mielenosoittajat pääsevät saartorenkaasta ulos, jos suostuvat "vapaaehtoiseen" henkilöntarkastukseen. Provokatiivinen tapahtuma johti paitsi poliisijohtaja Jaldungin saamiin syytteisiin laittomasta vapaudenriistosta, myös aggressiivisiin mielenosoituksiin.

Lauantai-iltana tuli déjà vu. Smash Asem. Erojakin oli. Kiasmalla alue oli pienempi. Poliisit eivät tietääkseni heitelleet kiviä eivätkä ratsastaneet väkijoukkoon. Konttien asemesta saartorengas muodostettiin poliisiketjujen lisäksi busseilla.

Operaatio oli aivan järjetön. Tämä lienee sitä, mistä ministeri Rajamäki on suu vaahdossa puhunut: puututaan "laittomien ryhmien" (sic) toimintaan ja estetään nuorison radikalisoituminen, joka on hänen mukaansa ilmeisesti laitonta sinänsä.

Näin nuoret oppivat, miten oikeusvaltio toimii: satut olemaan väärässä paikassa väärään aikaan, vaikkapa mielenosoituksen lähellä, tai mikä pahinta, osallistut mielenosoitukseen, ja näin olet automaattisesti rikollinen, jonka liikkuminen voidaan estää tai joka voidaan ottaa kiinni ilman, että olisi itse tehnyt mitään lainvastaista. Väärät vaatekappaleet johtavat epäilyyn.

Paikalla oli paljon uteliaita katsomassa, mitä mielenosoituksesta kehkeytyy. Joukossa oli toimittajia joista osa ulkomaalaisia, ja ohikulkijoita, kuten japanilainen liikemies, sekä esimerkiksi Kiasmalta tai postista tulleita työntekijöitä. Kaikki saartorenkaan sisällä sulassa sovussa mielenosoittajien kanssa. Itse olin sivustaseuraajana postin portailla, kunnes saartorengasta kiristettiin ja ihmiset ajettiin pois sieltä.

Ulos alueelta ei päässyt vielä pitkään aikaan.

Seuraani kuuluva pääsi paikalta ongelmitta parin tunnin odottelun jälkeen kun ihmisiä alettiin päästää ulos – näytti varmaan viattomalta. Luulin itsekin pääseväni syömään ja lämmittelemään, mutta ei. Kaulassani ollut palestiinalaishuivi esti ulospääsyn. Huivi oli vaate (josta oli apua viileään syystuuleen), ei naamioitumisväline.

Perässäni tullut naispuolinen huivinkantaja pääsi ulos.

Kaikki ulospäässeet joutuivat tarkastukseen, jossa ne, joiden laukuista löytyi huivi, palautettiin alueelle. Jos pääsi läpi, joutui lausumaan nimensä videokameralle. Itse keksin mennä saartorenkaan toiselta puolelta, jossa ei ollut muita jonottamassa eikä videokameraa. Huivi ei enää ollut kaulassa. Laukustani löytynyttä juuri ostettua Labbyn tuorepuristettua luomuomenamehua luultiin bensiiniksi. Ei kuitenkaan tarvinnut avata pulloa. Kuulemma jälkeeni se ulospääsy oli suljettu ja ihmisille oli kuulutettu, että sisään jäävät otetaan kiinni. Viesti oli ilmeisen hämmentävä, koska uloshan ei oikein päässyt.

Mitä sitten tapahtui, en oikein tiedä. Kaupungilla kuului Ilkka Taipale otetun kiinni. Mielenosoituksesta ei kuulemma ollut päässyt ulos edes kokkarien jäsenkirjalla. Kaivopiha oli täyttynyt poliiseista. Ja muita mehukkaita juttuja.

Tiedotusvälineiden mukaan poliisi etsi mielenosoittajajoukosta johtajaa ennen demon alkamisajankohtaa. Siis kuinka huonosti ne läksyt oli luettu? Etsi anarkistijohtajaa? Hihihi. Niitä kyllä löytyy – Teatteri Poleemin hupparien selkämyksestä.

Lisäys su klo 13:30:
Unohdin mainita, että eräs mellakkapoliisi ilmoitti saartamisemme syyksi sen, että sisällä on "pahoja ihmisiä", eikä me päästä ulos ennen kuin "pahat ihmiset" on otettu kiinni.

Loppuillan tapahtumista kertoo seikkaperäisesti Nikke. Aivan US-KO-MA-TON-TA.

* * *

Päivän suurempi mielenosoitus, Helsinki 2006, johon jopa osallistuin, keräsi parisentuhatta ihmistä pitkään letkaan. Mielenosoitus sujui rauhallisesti ja muutenkin perinteisesti.

Poikkeuksena oli Kolmella sepällä tapahtunut välikohtaus, jossa poliisi sovelsi uutta "naamiokieltolakia" (käytännössä poliisilakia), jonka mukaan poliisi voi poimia epäilyttävän näköisiä ihmisiä joukosta, vaikka nämä vain rauhallisesti osoittaisivat mieltä. Tapaukseen ei sinänsä liittynyt dramatiikkaa.

Tämä on se konkretia, joka seurasi kyseisestä epäonnisesta lakihankkeesta. Lakihan valmisteltiin kiireessä ja suuren poliittisen paineen alla Kuokkavierasjuhlien jälkipyykkinä. Valmistelussa tuli ongelmia muun muassa naamiokiellon perustuslainmukaisuudesta, ja niinpä uudesta laista johtuva muutos entiseen tilanteeseen ei ollut suurensuuri. Poliisi näkyy kuitenkin soveltavan sitä erittäin herkästi. Näyttäisi kokeilevan rajojaan. Kiinniotetut, kannattaisi ehkä harkita kantelua oikeusasiamiehelle.

Käytännössä siis mielenosoitusvapautta rajoitettiin, mielestäni täysin perusteettomasti. Niin sanotut häiriköt on voitu korjata ennenkin talteen, mutta kyseinen muutos antoi vapauden puuttua ennaltaehkäisevästi pärstäkertoimen perusteella. Ja niin kansalaiset ovat lain edessä yhdenvertaisia, my ass.

Ei ole ollenkaan itsestään selvää, että kuka tahansa uskaltaisi osoittaa mieltään esimerkiksi seksuaalivähemmistö-, tai huumepolitiikkakysymyksistä jos sitä ei voi tehdä anonyymisti. Monet pelkäävät esimerkiksi työpaikkansa puolesta tai muun mahdollisen syrjinnän takia, eikä syyttä. Näin demokraattinen mielenosoitusoikeus jää vain niiden oikeudeksi, jotka ovat ennestään vahvoja, tai joilla mielestään ei ole mitään pelättävää tai menetettävää. Joku sahaa nyt demokratian peruspilaria.

Poliisia naamiokielto ei näemmä koske. Heillä on kommandopipot kypärän alla – tai ilman kypärää – eikä haalarissa ole nimikylttiä eikä kypärässä tunnusnumeroa. Yksilöi siinä sitten robokyttä mahdollisen väärinkäytöksen sattuessa. Oikeusturva?

On muuten typerää ja ammattitaidotonta toimintaa poliisilta ottaa kiinni ihmisiä rauhanomaisesta kulkueesta. Kuka tahansa vähänkin pidempään marssinut olisi nähnyt vasemmalla kädellä, ettei Helsinki 2006 -demo aiheuta järjestysongelmia.