Jotkut pitävät uhkaavaa rimpsua sähköpostiviestiensä perässä. Se menee esimerkiksi näin:

Tämä viesti on tarkoitettu ainoastaan siinä mainitulle vastaanottajalle ja se voi sisältää lain suojaamaa tietoa, jota ei saa paljastaa ulkopuolisille. Tämän viestin kaikki luvaton käyttö, jakelu tai kopiointi on ankarasti kielletty. Jos olette saanut tämän viestin erehdyksessä, pyydämme ilmoittamaan meille asiasta välittömästi vastaamalla siihen ja poistamaan aineiston tietokoneeltanne.

Useammin saman näkee tosin englanniksi. Kuulostaa siltä kuin jonkun firman lakihenkilö olisi saanut liikaa vaikutteita amerikkalaisilta virkasisariltaan ja oikeuskäytännöltä. Sanomattakin pitäisi olla selvää, ettei suomalaisessa oikeusjärjestelmässä saati viestintäkäytännöissä pitäisi olla mitään käyttöä moiselle. Tuntuu vain epäkohteliaalta ja kasvattaa viestien pituutta aivan turhaan. Otetaanpa pala kerrallaan.

"Tämä viesti on tarkoitettu ainoastaan siinä mainitulle vastaanottajalle ja se voi sisältää lain suojaamaa tietoa, jota ei saa paljastaa ulkopuolisille."

Harvoin sähköpostiviesteissä on erikseen mainittu vastaanottajaa. Vastaanottaja on usein mainittu vain viestin To-kentässä. Ja jos viesti on mennyt väärälle taholle, saattaa tämä väärä osoite olla juuri se "mainittu vastaanottaja". Ehkä forwardattu viesti voisi olla se, mitä tässä haetaan.

Mistähän vastaanottajan pitäisi tietää, sisältääkö viesti lain suojaamaa tietoa, jota ei ehkä saa paljastaa ulkopuolisille? Yrityssalaisuudet voivat olla tällaisia, mutta eihän sellaisia salaisuuksia kannata muutenkaan salaamattomana sähköpostitse lähettää. Auttaako tällainen huomautus asiaa? Typerä "varmuuden vuoksi" -varoitus joka tapauksessa.

"Tämän viestin kaikki luvaton käyttö, jakelu tai kopiointi on ankarasti kielletty."

Höpö höpö. Viestin vastaanottajalla on kaikki oikeus tehdä viestilleen mitä hän haluaa (poislukien nyt vaikkapa muusta syystä johtuvan vaitiolovelvollisuuden rikkominen). Lähettäjän toivomukset tai "ankarat" kiellot eivät tätä muuksi muuta. Se on ehkä huonotapaista, mutta voi olla tilanteita, joissa on vaikkapa yleisen edun kannalta parempi kertoa joku asia eteenpäin kuin olla kertomatta.

Asia on tietysti eri, mikäli kolmas osapuoli, varsinkin esimerkiksi viestiä välittävän operaattorin edustaja, saa hänelle kuulumattoman viestin vahingossa tietoonsa. Tilanteeseen sovelletaan Sähköisen viestinnän tietosuojalakia, 5 §, vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto. Muutenkaan kirjesalaisuutta ei tietenkään saa rikkoa. Mutta lakihan koskee kaikkia ilman eri huomautusta, joten tämäkin pätkä on täysin turha.

Korostetaan nyt vielä erikseen kuitenkin sitä, että viestintäsalaisuutta ei siis rikota viestinnän osapuolen antaessa viesti kolmannen tahon käyttöön.

"Jos olette saanut tämän viestin erehdyksessä, pyydämme ilmoittamaan meille asiasta välittömästi vastaamalla siihen ja poistamaan aineiston tietokoneeltanne."

Tämä on ainoa tolkullinen kohta koko tekstissä. Tosin jo maalaisjärkikin kehottaa toimimaan näin, eikä siitä erikseen tarvitse mainita. Pelottavalta lakitekstiltä kuulostavat ukaasit olisi voinut jättää ihan kokonaan pois. Kuulostaa vähän samalta rautalanganvääntämiskulttuurilta, joka pakottaa mikroaaltouuninvalmistajan kirjoittamaan ohjeisiin, ettei uuniin saa panna kissaa kuivumaan.