Törkeää.

No mitäs kamalaa tässä nyt on? Onko se pikkusormen antamista pirulle? Kyllä minä näkisin, että kysymys on ihan taloudellis-pragmaattisesta liikkeestä. Sivuilla on paljon liikennettä -> mainostajat ovat valmiita maksamaan liikenteen "varrelle" asettamistaan mainoksista -> yliopisto saa mahdollisesti vähän rahaa taskunpohjalle, ellei kaupunki vie kaikkea.

Ei joku Mustan Pörssin mainos Helsinki.fi -portaalin etusivulla pakota proffia tekemään tutkimusta elektroniikkatuotteiden kysynnän historiasta tms.

Ihan turha hätäillä moisesta, oleellista toki on, että pääasiallinen rahoituksen lähde on valtio.

Ja yliopiston ja erityisesti ylioppilaskunnan epäkaupallisuus on jo taaksejäänyttä aikaa, kyllähän kalenteritkin rahoitetaan mainostuloilla.. eikä HYY siltikään joudu nöyristelemään suuryhtiöiden armoilla. Itseasiassa suurin osa koko ylioppilaskunnan taloudesta tulee yritykseltä joka on riippuvainen yhteistyökumppaneistaan ja asiakkaistaan, ja yo-kunnan kun pitäisi olla julkishallinnollinen elin, eikä riippuvainen kaiken maailman bisneksestä, hyhhyh.

Kamalaa on juuri se, että yliopistossa alaa valtaavat juuri nämä "taloudellis-pragmaattiset" peliliikkeet, sekä hallinnossa että "tuottavalla" puolella. Rahan haaliminen mitä kummallisimmilla tavoilla ja mitä oudoimmista paikoista tuntuu joskus vievän tilaa yliopiston pääasialliselta toiminnalta.

Lasse sanoi vielä: "oleellista toki on, että pääasiallinen rahoituksen lähde on valtio."
Näin on, mutta mikäs on todellisuus? Valtion perus- ja muu rahoitus yliopistolle on säälittävää ja yleensä laskusuunnassa, ja korkeakoulumaailmasta autuaan pihalla oleva opetusministeri toivoo yliopiston strategian tavoin yliopiston lisäävän ulkopuolista rahoitusta (lue: yritysrahaa). Kuinkahan kauan valtio on se pääasiallinen lähde?

Se, että yliopisto koristaa etusivunsa (kas kun ei luentosaleja) mainoksilla, on toki kuriositeetti kokonaisuuden mittakaavassa, mutta aika huolestuttavasta kehityksestä se kertoo. Kertoo se toki myös siitä, että viestintäosastolla eletään yhä osittain jossain 90-luvun lopun uusmediakuplassa. Taisivat herätä vähän myöhään.

Helsinki.fi-domain ja sen www-sivu http://www.helsinki.fi/ ovat Helsingin yliopiston eikä kaupungin käytössä historiallisista syistä. Sama tilanne on Oulussa ja Joensuussa. Muut yliopistot ovat esimerkiksi utu.fi, uta.fi, urova.fi (nyk. ulapland.fi), hut.fi (nyk. tkk.fi), uku.fi, uwasa.fi, siba.fi jne. Se, että tämä etuottajan etuoikeus yliopistolle annetaan jatkossakin, edellyttäisi minusta tietynlaista vastuunkantoa myös suhteessa kaupunkiin ja sen asukkaisiin, eikä ryhtymistä minkä tahansa kaltaiseen vilunkipeliin, kuten myymään yhteiseksi koettua tilaa mainostajille. Miksei saman tien eduskunta, poliisilaitos, ministeriöt, puolustusvoimat ja muut ryhtyisi samaan? Sehän olisi vain taloudellis-pragmaattinen liike? Ei kaikkea pidä tehdä vain sen takia, että joku olisi siitä valmis maksamaan. Vaikka jotkut olisivat valmiita myymään varmaan isoäitinsäkin.

HYY:n toiminnan rahoituspohja (josta olen kyllä verrattain hyvin perillä), on koko lailla eri asia kuin yliopiston. Itse asiassa koko Yhtymän olemassaolon tarkoitus on tukea ylioppilaskunnan aatteellista (laajassa merkityksessä) toimintaa. Se, että se esimerkiksi työllistää samalla satoja ihmisiä, on kiva bonus.

Olen toki kanssasi samaa mieltä itse yliopiston kaupallistumisen negatiivisista vaikutuksista.

Mutta mielestäsi blogipostisi on erittäin harhaanjohtava, antaen kuvan, että nimenomaan yliopisto olisi kaupallistamassa omien kotisivujensa etusivua myymällä siihen mainoksia, kun kysymys on palvelusta, joka on erillinen itse yliopistosta ja jota yliopisto ryhtyy tuottamaan yhdessä Helsingin kaupungin ja muiden helsinkiläisten toimijoiden kanssa. Ja jonka pääasiallinen tarkoitus ei suinkaan ole voiton hankkiminen, vaan palvelujen tuottaminen kansalaisille (toisin kuin osa HYY yhtymän liiketoiminnasta).

Linkittämässäsi sivussa sanotaan suoraan: "Kaupunkiportaali ei kuitenkaan ole yliopiston tai kaupungin kotisivu, vaan pääkaupunkilaisten ja matkailijoiden tarpeisiin vastaava palvelukokonaisuus".

Vastustatko koko palvelun perustamista, vaiko vain sitä, että pääkaupunkiseudun toimijat saavat maksua vastaan tuoda paikallisten ja matkailijoiden tietoisuuteen omia tuotteitaan ja palveluitaan?

Itse asiassa tämä kyseinen tapaus on hyvinkin verrannollinen ylioppilaskunnan ja yhtymän suhteeseen. Ylioppilaskunta on julkisyhteisö joka omistaa myös liiketoimintaa harrastavan (tosin vain edistääkseen yo-kunnan toimintaa) yrityskonsernin, joka suurimmaksi osaksi toimii markkinoiden ehdoilla ja myy tuotteitaan ja palvelujaan maksaville asiakkaille. Em. julkisyhteisön toimintataloudesta kaksi kolmasosaa koostuu konsernin yritystoiminnassaan hankkimista voitoista. Eikö tämä luo vähintäänkin teoreettista uhkaa siten, että mikäli yhtymän voitontekokyky alkaa heikkenemään tulevaisuudessa, niin säilyttääkseen rahoituksensa tasapainon voi ylioppilaskunnassa ilmetä paineita ryhtyä harjoittamaan agressiivisempaa liiketoimintaa ja samalla jopa "myydä" omia arvojaan tehdäkseen voittoa?

Lasse: "kysymys on palvelusta, joka on erillinen itse yliopistosta ja jota yliopisto ryhtyy tuottamaan yhdessä Helsingin kaupungin ja muiden helsinkiläisten toimijoiden kanssa."

Eikä ole. Vähän kuten edellisessä kommenttipostauksessa yritin tuoda esille, helsinki.fi-domainin www-sivu ei ole mitenkään erillinen yliopistosta, vaikka joku yliopiston hallinnon edustaja niin kuinka koittaisi väittää jossain päätöspaperissa. Netin käyttäjät mieltävät sen aina yliopiston etusivuksi.

Lasse: "- - pääkaupunkiseudun toimijat saavat maksua vastaan tuoda paikallisten ja matkailijoiden tietoisuuteen omia tuotteitaan ja palveluitaan?"

Aika idealistinen ja siloiteltu kuva mainosmyynnistä. Minusta tilan täyttäminen mainoksilla ei yleensä paranna palvelua vaan ärsyttää ja hankaloittaa varsinaisen viestin perille menoa.

Lasse: "Eikö tämä luo vähintäänkin teoreettista uhkaa siten, että mikäli yhtymän voitontekokyky alkaa heikkenemään tulevaisuudessa, niin säilyttääkseen rahoituksensa tasapainon voi ylioppilaskunnassa ilmetä paineita ryhtyä harjoittamaan agressiivisempaa liiketoimintaa ja samalla jopa "myydä" omia arvojaan tehdäkseen voittoa?"

Teoreettinen uhka on olemassa. Hypoteesiasi on testattu ihan käytännössä viimeksi viime syksynä. On totta, että HYY:n ns. toimintatalous (se "aatteellinen" puoli) elää aika lailla kädestä suuhun Yhtymän tuotoista (loput tulevat jäsenmaksuista). Kun viime vuonna näytti hetken aikaa siltä, että voitonjako vähenee, alettiin supistaa toimintataloutta (ks. mielipidekirjoitukseni, http://www.ylioppilaslehti.... ). Yhtymän toimintaa ohjaa periaatteessa edustajiston linjaukset, ja niin kauan kuin ne eivät muutu, teoriassa ei muutu Yhtymän toimintakaan. Näin siis teoriassa, ja tiedän kyllä, että käytäntö on joskus vähän muuta. Mutta mitä siis yrität ajaa takaa? Että HYY on riippuvainen omistamastaan firmasta, joka rahoittaa sen toiminnan? Että riippuvaisuutta Yhtymästä pitäisi vähentää (jolloin HYY ei voisi tuottaa opiskelijoille palveluita edes "lihavina" aikoina)? Mikä multa meni ohi?

Lisätäkseni aiempaan ja myös Lassen kommenttiin totean, että Yhtymällä on myös toinen tavoite ylioppilaskunnan varsinaisen toiminnan tukemisen lisäksi. Se voi tuottaa opiskelijoille palveluita, jos katsotaan, että tuottamalla itse saadaan palvelu jotenkin paremmin/halvemmalla/tms. tehtyä kuin ostamalla muualta. Tähän perustuu esimerkiksi Unicafen toiminta.

Mutta edelleenkään tapaus ei minusta ole verrannollinen ylioppilaskuntaan. Yliopisto ei (vielä) ole Oyj Yliopisto Abp, jonka on itse oltava liiketaloudellisesti kannattava yksikkö. Se kyllä omistaa joitakin liikeyrityksiä, jotka rahoittavat sen toimintaa (kuten Yliopiston apteekin), mutta näiden rooli on hyvin marginaalinen, ja valtion pitäisi edelleen hoitaa se rahoituspohja. Mikä siis oli samaa?

jukka: "helsinki.fi-domainin www-sivu ei ole mitenkään erillinen yliopistosta, vaikka joku yliopiston hallinnon edustaja niin kuinka koittaisi väittää jossain päätöspaperissa. Netin käyttäjät mieltävät sen aina yliopiston etusivuksi."

Oletko vaivautunut perehtymään edes nykyisen helsinki.fi -portaalin sisältöön? Entä vaivauduitko silmäilemään em. ehdotuksen sisältämää layouttia, vai jäitkö kiehuen tuijottamaan tyhjiä mainospaikkoja? Domainnimen omistajalla ei tarvitse välttämättä olla mitään tekemistä itse sivuston sisällön kanssa. Vaikka yliopisto domainin omistaakin, niin sisältöä voidaan tuottaa täysin yliopiston yleissivistävästä toiminnasta erillään. Näytä toteen, että netin käyttäjät yleisesti mieltävät http://www.helsinki.fi -domainen yliopiston etusivuksi.

jukka: "Minusta tilan täyttäminen mainoksilla ei yleensä paranna palvelua vaan ärsyttää ja hankaloittaa varsinaisen viestin perille menoa"

Oma mielipiteesi, joka on irrelevantti itse asian suhteen. Voidaan myös todeta, että usein tarkoin kohdennettu mainonta voi auttaa varsinaisen viestin perille menoa, mikäli itse palvelun tarkoituksena on antaa käyttäjälle tietoa kaupungin toimijoiden tarjoamista palveluista.

jukka: "Mutta mitä siis yrität ajaa takaa? Että HYY on riippuvainen omistamastaan firmasta, joka rahoittaa sen toiminnan?

Jep. Tämä järjestely näköjään sopii siis sinulle, että julkishallintoon kuuluva yhteisö on taloudellisesti riippuvainen omistamastaan yrityksestä. Jos järjestely siis sopii sinulle HYY:n ollessa kyseessä, niin miksi pidät niin järkyttävänä ajatusta siitä, että yliopisto tienaa muutaman lisäeuron pienellä liiketoiminnalta haiskahtavalta järjestelyllä? Tapahtuipa tämä järjestely sitten yliopiston siihen tarkoitusta varten perustaman yrityksen tai yliopiston oman orgaanin (Yliopisto Media) toimesta.

Haiskahtaa vähän kaksinaismoralismilta.. Kyllähän moinen järjestely sopii, mikäli opiskelijoiden vasemmistohegemonia on kuskin penkillä, mutta mikäli päätöksiä tekevät keski-ikäiset jo vähän porvaristuneet äijät, niin hoplaa, jo ollaan menossa Yliopisto Oyj -suuntaan.

Lasse: "Tämä järjestely näköjään sopii siis sinulle, että julkishallintoon kuuluva yhteisö on taloudellisesti riippuvainen omistamastaan yrityksestä."

Ole hyvä äläkä tunge sanoja suuhuni.

Yrität edelleen kovasti rinnastaa näitä kahta toisistaan erillistä asiaa. HYY ei ole "julkishallintoon kuuluva yhteisö" (mikä?) vaan julkisoikeudellinen yhteisö. Sen riippuvuus kaupallisesta toimijasta voi olla ikävää, mutta ainakaan se ei vaaranna esimerkiksi tieteenharjoittamisen riippumattomuutta, kuten yliopiston kaupallistuminen (laajasti ajateltuna) . Joka tapauksessa HYY on jo menetetty tapaus, ja näin ollen on vain hyvä, että sen harjoittaman kaupallisen toiminnan suuntaviivoja voidaan vedellä (ainakin pseudo-)demokraattisin keinoin.

Internetissä on tiettyjä vakiintuneita käytäntöjä, joista voit olla tietoinen tai olla olematta. Organisaatio.tld on Organisaation domainnimi, jossa "Organisaatio" on Organisaation nimi, ja "tld" (top-level domain) on esimerkiksi maadomain "fi" tai "com" (US Commercial). Nyt vain sattuu olemaan niin, että http://www.Organisaatio.tld/ on Organisaation ikioma www-sivu ja sellaisena se yhteisössä mielletään, mitä asiantilaa ei yhdellä hallinnollisella päätöksellä muuteta. Minulla ei toki ole tutkimusta aiheesta, mutta jonkin verran yli kymmenen vuoden kokemus internetistä yleisesti ja www:stä erityisesti. Yleensä blogikirjoitusten ei ole vaadittu olevan tieteellisesti todistettua tekstiä.

PS.
Lähiaikoina ehdin tuskin ottaa osaa tähän korviahuumaavan mielenkiintoiseen keskusteluun.

jukka: "Yrität edelleen kovasti rinnastaa näitä kahta toisistaan erillistä asiaa. HYY ei ole "julkishallintoon kuuluva yhteisö" (mikä?) vaan julkisoikeudellinen yhteisö"

Ööh..? HYY on nimenomaan julkishallintoon kuuluva, eli julkishallinnollinen yhteisö. Ylimielinen semanttinen kikkailusi termien julkisoikeudellinen ja julkishallinnollinen välillä on täysin turhaa. Lue lämpimiksesi vaikka HYY:n kotisivuilta ylioppilaskunnan määritelmä. (Jotka muuten sijaitsevat http://www.helsinki.fi -domainin alaisuudessa.. eikö ylioppilaskunnalla sitten ole omia kotisivuja laisinkaan? Seuraten aiemmin esittämääsi logiikkaa)

Väännän nyt sitten rautalangasta kuinka nämä kaksi ilmiötä rinnastuvat toisiinsa. Helsingin Yliopisto on itsehallinnon omaava julkisoikeudellinen/julkishallinnollinen yhteisö. Samoin on myös Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta. Lakiviitteinä Yliopistolain 2 § ja 40 § 3 mom.

Molemmat ovat siis osa julkista sektoria. Ylioppilaskunnan rahoituspohjan riippuvuus "kasvottomista markkinavoimista" ei tunnu sinulle, eikä muullekaan HYY:n vasemmistoon lukeutuvalle olevan mikään ongelma, en ole ainakaan kuullut kenenkään sitä vastustavan. Toisaalta mikäli yliopisto harkitsee hankkivansa minimaalisesti lisärahoitusta elinkeinoelämän puolelta (huom. mainostulot olisivat mitätön osa yliopiston rahoituspohjaa), niin johan alkaa vasemmisto herätä vastustamaan.

Jokainen voi toki vetää tilanteesta omat johtopäätöksensä. Itse olen sitä mieltä, että uskon sinun vilpittömästi vastustavan julkisoikeudellisten yhteisöjen kaupallistumista. Tätä mielipidettäsi voin kunnioittaa. Mutta samaan aikaan sinä ja viiteryhmäsi (anteeksi että rinnastan sinut koko SitVas:in ryhmään) toimitte HYY:ssä (aina hallituksessa asti) ilman vastalauseen sanaakaan yhteisön riippuvuudesta markkinoista. Uskon, että niin teette puhtaasti pragmaattisista syistä, koska yhtymä sattuu tuottamaan hyvin ja siten ylioppilaskunta voi käyttää tätä rahaa monimuotoisiin palveluihin. Jos kuvitellaan hypoteettinen tilanne, että ylioppilaskunta olisi tähän asti toiminut vain jäsenmaksuvaroin ja nyt oltaisiin perustamassa HYY-yhtymää, joka harjoittaisi liiketoimintaa ylioppilaskunnan rahoituksen vahvistamiseksi, niin väitän, että vastustaisitte tätä ajatusta voimakkaasti. Eli väitteeni on, että olette taloudellisen tarkoituksenmukaisuuden nimissä "myyneet" oman ideologianne. Ikävähän olisi ryhtyä hankkiutumaan eroon taloudellisesti tuottavasta järjestelystä, varsinkin kun itsellä on merkittävä asema varojen käyttämisestä päätettäessä.

Nähtävästi suutarin sielläkin päässä pitäisi pysyä lestissään ja jättää se semanttinen kikkailu verkkoasioissa niitä tunteville. Myös minä myönnän, että julkisoikeudellinen yhteisö käsitteenä on sellainen, josta mun ei kannata alkaa taittaa peistä oikeusoppineen kanssa.

Jospa minä puolestani väännän rautalangasta. www piste helsinki piste fi (pahoittelut kirjoitusasusta; johtuu siitä, ettei tämä typerä blogisofta lisäisi http-etuliitettä automaagisesti) ei ole domain. Se on domainin helsinki.fi www-etusivu http-protokollalla luettaessa. Vastaavasti hyy.helsinki.fi on helsinki.fi-domainin alidomain, jonka www-etusivu on www piste hyy.helsinki.fi. Alidomainin semantiikka on se, että yhteisö kuuluu jollakin tavoin ylemmän tason domainin piiriin (hallinnollista suhdetta ei ole määritelty), kuten HYY Helsingin yliopiston.

Ja sitten asiaan.

Samaa mieltä lienemme sikäli, että nykytilanteessa ei olisi järkevää alkaa jäsenmaksuvaroin pystyttää alusta HYY Yhtymän kaltaista bisnesimperiumia, ja sellaista hypoteettista hanketta vastustaisin varmaankin.

Ei ole mikään uusi asia, että aatteellinen sitvaslainen joutuu pohtimaan suhdettaan bisneksentekoon HYY:n piirissä. Itsekin harkitsin hyvin pitkään kolme vuotta sitten, lähteäkö ollenkaan esimerkiksi Oy Vanhan hallitukseen; HYY:n uumenissahan menee hyvät ihmiset ihan pilalle. ;)

Tähän asti useimmat toimijat ovat kuitenkin tulleet siihen lopputulemaan, että kun se bisnes nyt on meistä riippumatta olemassa, on tarkoituksenmukaista ja jopa perusteltua yrittää omalla panoksellaan ohjata sitä sellaiseen eettisesti kestävään suuntaan, jossa ei olisi ihan niin paljon hävettävää. Toinen asia tietysti on, kuinka hyvin tässä voi onnistua. Kysymyksenasettelu on joka tapauksessa se ikiaikainen, että kuinka paljon systeemiin voi vaikuttaa ulkopuolelta ja onko sielunsa myymistä yrittää vaikuttaa sisäpuolelta.

Faktahan on, että kun paskaa lapioi, voi kädet alkaa haista.

Ymmärrämmekö nyt toisiamme?

kyllä :)